Viime aikoina koville joutunutta taide- ja kulttuurialaa ravistelee nyt koronapandemian lisäksi hallituksen esitysluonnos tekijänoikeuslain muuttamisesta. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella, joka loppui muutama viikko sitten.
Kyseessä on EU:n tekijänoikeusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Tämä tarkoittaa merkittävää muutosta suomalaiseen tekijänoikeuslakiin. Lausuntoja annettiin paljon, eli 223 kappaletta.
perusoikeudet unohtuivat
”En ymmärrä, miksi Suomen esitysluonnoksessa on lähdetty aivan toisenlaisille linjoille”.
Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo on huolissaan uudistuksen vaikutuksista.
Useissa lausunnoissa kritisoidaan myös esitysluonnoksen perusoikeuksien punninnan vajavaisuutta. Sisällön lataajien sananvapauden ja luovan työn tekijöiden omaisuudensuojan välille löydettiin hyvä tasapaino EU-tasolla vuonna 2019, mutta Suomen esitysluonnoksessa luovan työn tekijöiden oikeudet on huomioitu puutteellisesti.
– Tämä kertoo perustavanlaatuisesta ongelmasta koko hallituksen esityksen luonnoksessa, Honkasalo toteaa.
– Näin merkittäviä muutoksia hallituksen esitykseen on vaikea saada enää eduskuntakäsittelyssä. Toivon siis, että asiassa otetaan nyt aikalisä ja valmistellaan lakiesitys, joka kunnioittaa direktiivin henkeä ja parantaa aidosti tekijöiden asemaa.
Kriittistä palautetta
Honkasalo painottaa sitä, että asiantuntijoiden palaute hallituksen esityksen luonnokseen on ollut suurelta osin hyvin kriittistä.
– Tämä herättää suurta huolta siitä, että Suomessa direktiivin toimeenpano on menossa väärään suuntaan, hän sanoo.
– Lausuntojen palaute on nyt huolellisesti käytävä läpi ja niiden viesti on otettava tosissaan, kun hallituksen esitystä muokataan eteenpäin.
Tekijänoikeusdirektiivin päämääränä on, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä sekä vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan.
Lain muuttaminen koskee laajaa joukkoa. Taide- ja kulttuurialan toimijoiden lisäksi vaikutus on suuri esimerkiksi tutkijoiden ja opettajien tekijänoikeuksiin.
– Useassa lausunnossa annettaan viesti siitä, että lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa ei noudateta direktiivin henkeä ja luonnos on jopa direktiivin tavoitteiden vastainen, sillä siinä on monia ongelmallisia kohtia tekijöiden oikeuksien kannalta, Honkasalo sanoo.
Monet luovia aloja edustavat järjestöt vaativat Suomen tekijänoikeuslakiesitykseen myös kollektiivista sopimista, joka olisi tehokas keino saavuttaa direktiivin tavoitteet ja varmistaa tekijöille asianmukainen korvaus tehdystä työstä.
Vaikeaselkoinen luonnos
Hallituksen esityksen luonnosta moititaan myös lakiteknisesti vaikeaselkoiseksi. Tämäkin on direktiivin vastaista, sillä sen tavoitteena on selkeyttää tekijänoikeutta digitaalisena aikana.
– Suomen esitysluonnos myös poikkeaa suurimmasta osasta EU-maita, joissa omaa lainsäädäntöä on lähdetty valmistelemaan tekijänoikeusdirektiivin sanamuodon ja hengen mukaisesti, Honkasalo toteaa.
– En ymmärrä, miksi Suomen esitysluonnoksessa on lähdetty aivan toisenlaisille linjoille, eikä tueta päämäärää yhdenmukaistaa lainsäädäntöä sisämarkkinoilla.