Tamperelainen kuvanveistäjä Heli Ryhänen (s.1971 Iisalmi) pokkasi maanantaina tämänvuotisen Pirkanmaan 10 000 euron taidepalkinnon.
Toimikunnan perustelujen mukaan Ryhänen on yksi Suomen eturivin kuvanveistäjistä, jonka teoksissa voi nähdä elämän haurauden ja menneet hetket, jotka ovat muuttuneet osaksi elämän kiertokulkua.
Ryhäsen teoksissa erottuvat käsityön jälki ja perinteiset tekniikat. Materiaaleina hän käyttää keramiikkaa, kangasta ja paperia, joiden yhdistelmistä veistos koostuu.
Ryhäsen installaatioissa voi nähdä tarinan nykyhetkestä, jossa elämme. Samalla ne ovat eräänlaisia ajattomia jäännöksiä menneestä maailmasta, joissa ihmishahmojen kautta heijastetaan elämän eri vaiheita ja elämän rajallisuutta.
Kuoleman kohtaamista Ryhänen käsittelee esimerkiksi teoksessa Jäähyväiset (2009), jossa poimuttuvan verhon raosta näkyy sairaalasänky ja kankaaseen kääriytynyt ihmishahmo.
Elävän näköiset vainajat
Ryhänen sanoo, että nuoruutta ja virheetöntä ulkonäköä palvovassa kulttuurissa jopa kuolema pitää kohdata mahdollisimman elävän oloisena, ja vainaja muumioidaan mahdollisimman elävän näköiseksi.
– Luonnon kiertokulkuun liittyvää kasvamista, kukoistusta ja kuihtumista ei haluta hyväksyä ihmisen kohdalla. Meille rakennetaan kaikki niin valmiiksi, ettei aitoa ja jokaisen kohdalle osuvaa kuolemaa kohdata ilman, että sen ympärille rakennetaan tarina.
– Vaikka yksilöllisiä valintoja ja yksilöllisyyttä korostetaan kaikessa, ei hänen omiin valintoihinsa, ajatuksiinsa ja kykyihinsä pohjimmiltaan luoteta ilman asiantuntijan tarjoamaa ohjeistusta.
– Ulkopuoliselta taholta mitataan, miten itse kukin voi kehittyä ja jatkaa loputonta nousukiitoaan. Kuitenkin elämä on todellisuudessa jatkuvaa nousua ja laskua, mutta se ei saisi näkyä.
Ryhänen huomauttaa, että elokuvissa huomion kiinnittäminen pelkästään ulkomuotoon on saanut usean sukupolven nuoret ahdistumaan ja tuntemaan riittämättömyyttä. Elokuvien pääosiin on valittu ainoastaan nuoria, kauniita ja rohkeita.
– Vasta viime vuosina elokuvien tuottajat ovat havahtuneet, että elokuvarooleissa voidaankin käyttää kaiken ikäisiä ja näköisiä ihmisiä, eikä nuoria kauniita näyttelijöitä tarvitse maskeerata vanhoiksi. Voimme olla niitä, keitä me todellisessa elämässä olemme, emmekä kasvottomia muotinukkeja.
Yhteiskunnallinen mykkyys ilmenee ajelehtimisena
Viime vuosina pakolaisuus on noussut tärkeäksi teemaksi Ryhäsen töissä. Kesällä 2013 oli Tampereella Tammerlammessa esillä Ryhäsen suurteos Tuuli kääntyy itään.
Teräksestä, keinonahkasta, puusta ja lujitemuovista valmistettu teos kuvaa ihmisten ajelehtimista elämän virrassa ilman airoja ja päämäärää. Suunnan määrää tuuli, sattuma tai kohtalo.
Kenties ne ovat yksi ja sama asia eri muodoissaan. Veneessä istujat odottavat ja katselevat mitä tuleman pitää. Tilanteessa voi olla kysymys siirtymästä, muuttamisesta, maastapaosta, maahanmuutosta tai henkisestä muutoksesta. Kenties ajelehtiminen kuvaa nykyistä maailmanmenoa ja ihmisten syvimpiä tuntoja.
Ajelehtiminen voisi kuvata myös eräänlaista yhteiskunnallista mykkyyttä, kuten aikoinaan puhuttiin Suomen ajautumisesta sotaan ikään kuin ajopuuna.
Ryhänen kysyykin, onko meillä enää sellaista yhteistä kieltä tai sanoja, joilla voimme ilmaista omia kokemuksiamme ja olemassaolomme tuntoja.
– Lääkärin vastaanotolle mennessä odotushuoneessa on erilainen tunnelma kuin teatterin tai konsertin alkamista odotellessa. Miten tämän tunnelmien erilaisuuden voisi pukea sanoiksi, jonka muutkin ymmärtävät.
Energiaa ja lentoratoja
Heli Ryhänen pääsi keväällä 1987 Vieremän peruskoulun yläasteelta, meni syksyllä Lapinlahden taidelukioon, sieltä syksyllä 1990 Limingan taidekouluun. Taiteen maisteriksi hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 2005–06. Julkisen taiteen erikoistumisopinnot hän suoritti 2019–21 Taideyliopistossa.
Kuopion Puijolle on tulossa Ryhäsen suurtyö Energiaa etsimässä. Teos on jo Säkylän valimolla.
– Se on seitsemän metriä korkea ja kolme metriä pitkä, ilmava, liikunnan iloa kuvaa kierteinen ihmisfiguuri. Se valetaan pronssiin ja pilarit ovat ruostumatonta terästä. Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) aikuispsykiatrian eteen tuleva Lentoratoja-niminen teokseni on 6,5 metriä korkea.
Ryhäselle Pirkanmaan taidepalkinto tuli täydellisenä yllätyksenä.
– Siksi tämä huomionosoitus tuntuu vielä mukavammalta, kun se tuli täysin odottamatta. Minulle tuli tammikuussa lasiin 50 vuotta, ja taiteilijuuttakin on takana kolmisenkymmentä vuotta. Olen opettanut Kankaanpään taidekoulussa yli 20 vuotta. Tämä Taidemuseon näyttely ja Pirkanmaan taidepalkinto kruunasivat juhlavuoteni.
Ryhäsen näyttely Kylmä maa on esillä Tampereen taidemuseolla 30.1.2022 saakka.