All Over Press/Stella Pictures

EU ei saavuta ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteitaan, elleivät maatalouden tukemisen periaatteet muutu. Yhteisen maatalouspolitiikan tulisi kannustaa kohti ilmastokestäviä ratkaisuja, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).

Euroopan parlamentti äänestää lopullisesta kannastaan EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamiseen tiistaina 23. marraskuuta. EU-parlamentin, jäsenmaiden ja komission neuvottelijat pääsivät uudistuksesta alustavaan sopuun kesällä. Europarlamentaarikko Silvia Modigin mielestä saavutettu kompromissiesitys pitäisi äänestää kumoon ja palauttaa käsittelyyn.

– Nyt tehty uudistusesitys ei yksinkertaisesti ole riittävä ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Lopputulos on huono kompromissi, jossa näkyy myös vahvasti maatalouslobbareiden kädenjälki, Modig sanoo.

Maatalous on EU:n lobatuimpia aloja, ja sen suurimmat lobbarit ovat myös erittäin vaikutusvaltaisia.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on tarjota kuluttajille kohtuuhintaisia, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeita ja varmistaa EU:n viljelijöille riittävä toimeentulo.

– Olemme tilanteessa, jossa ilmastotoimia pitäisi kiristää kaikilla sektoreilla, mutta sen sijaan EU lukitsee maatalouspolitiikkansa suuntaviivat seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi täysin riittämättömiin toimiin. Tämä on absurdia, varsinkin näin Glasgow’n ilmastohuippukokouksen ja siellä annettujen lupausten jälkeen, Modig sanoo.

Maataloudelle asetettava omat päästövähennystavoitteet

EU:n on mahdotonta päästä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiinsa, elleivät maatalouden periaatteet muutu. Modig muistuttaa, että muutoksen on lähdettävä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maatalouden tuista.

ILMOITUS

Maataloustukien osuus on kolmasosa koko EU:n budjetista.

– On todella ristiriitaista, että lisäämme EU:n ilmasto- ja biodiversiteettirahoitusta, kun samaan aikaan 30 prosenttia EU:n budjetista menee maataloustukiin, jotka eivät kannusta tai tuota päästövähennyksiä.

Modigin mielestä maataloudelle pitää asettaa omat päästövähennystavoitteet. Hän muistuttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen mukaan vuosina 2014–2020 maatalouden ilmastotoimiin ohjattiin EU:ssa 100 miljardia euroa, mutta maatilojen päästöt eivät sinä aikana vähentyneet.

Maatalous aiheuttaa yli 10 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, ja lähes 70 prosenttia päästöistä on peräisin eläinalalta. Suomessa noin viidennes kasvihuonekaasupäästöistä on maatalousperäisiä. Maankäyttö, maatalous mukaan luettuna, on suurin luontokadon ajuri maailmassa. Teollisen mittaluokan viljelykäytännöt ovat suuri syy biodiversiteetin heikkenemiseen ja yksi ilmastonmuutoksen aiheuttajista.

Tuki riittämätön kestävään ruokatuotantoon siirtymiseksi

– EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti tue maanviljelijöitä ja tuottajia riittävällä tavalla siirtymään kohti kestävää ruoantuotantoa. Miten viljelijät voivat tehdä ilmastotekoja, jos tukijärjestelmä ei siinä tue ja siihen aidosti kannusta? Modig kysyy.

– Järjestelmä ei myöskään tue riittävästi pienten ja keskisuurten maatalousyrittäjien toimeentuloa, sillä uudistuksen jälkeenkin se suosii suuria maataloustuottajia ja -yhtiöitä, määrää ja tilakokoa laadun ja innovatiivisuuden sijaan.

Modigin mielestä maatalous on saatava täysipainoisesti mukaan ilmastotyöhön.

– Muuten voimme sanoa hyvästit viimeisellekin toivolle saada ilmaston lämpeneminen pysäytettyä 1,5 asteeseen. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on tarjota kuluttajille kohtuuhintaisia, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeita ja varmistaa EU:n viljelijöille riittävä toimeentulo. Jos emme ota ilmastokriisiä vakavasti, voi kummallekin tavoitteelle heittää hyvästit.