Lehtikuva/Barbara Gindl

Aiemmin sulku koski rokottamattomia. Rokotuspakko astuu Itävallassa voimaan helmikuussa.

Itävallassa on suljettu kaupat, ravintolat ja joulumarkkinat ja palattu koronasulkuun läntisen Euroopan tämän hetken tiukimmilla toimenpiteillä. Aiemmin vain rokottamattomia koskenut sulku koskee tästä päivästä alkaen myös heitä, jotka ovat ottaneet koronarokotukset tai sairastaneet koronataudin.

Sulku kestää aluksi kymmenen päivää. Sen aikana kotoa saa poistua vain hyvästä syystä, kuten työpaikalle, välttämättömille kauppa-asioille tai lähiliikuntaan. Maassa suositellaan etätöihin jäämistä ja koululaisia kehotetaan jäämään kotiin, mikäli vain mahdollista.

Koronasulkua arvioidaan uudelleen kymmenen päivän päästä. Sitä voidaan tarvittaessa jatkaa toiset kymmenen päivää.

Maa aikoo tehdä koronarokotuksista pakollisia helmikuun alusta lähtien. Euroopassa aiemmin vain Vatikaani on tehnyt rokottautumisesta pakollista.

Itävallassa on rekisteröity epidemian aikana yli miljoona koronatautitapausta ja lähes 12 000 koronatautiin liitettyä kuolemaa. Täysin rokotettuja on väestöstä noin 65 prosenttia. Maan sairaaloiden kantokyky on uhattuna.

ILMOITUS

Viime perjantaina raportoitiin lähes 16 000 uudesta tautitapauksesta. Itävallassa on noin yhdeksän miljoonaa asukasta.

Kymmenettuhannet lähtivät kaduille

Itävallan päätös on herättänyt kiivasta vastarintaa, ja kymmenettuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään kaduilla. Monien mielestä hallitus ei tehnyt riittävästi välttääkseen viimeisimmän virusaallon leviämisen.

Muissa EU-maissa ei ole ryhdytty kansallisiin sulkuihin sen jälkeen kun rokotteet tulivat laajasti saataville. Aiemmin myös Itävallassa lupailtiin, että sulut jäisivät rokotteiden myötä menneisyyteen.

Viime kuussa maan liittokansleri Alexander Schallenberg arvosteli ”häpeällisen alhaista” 66 prosentin rokotuskattavuutta ja kielsi rokottamattomien pääsyn julkisiin tiloihin. Esimerkiksi Ranskassa rokottautuneita on noin 75 prosenttia.

Politiikan asiantuntija Thomas Hofer kritisoi Schallenbergiä uutistoimisto AFP:lle sanoen, että liittokansleri elätteli liian pitkään mielikuvaa pandemian saamisesta hallintaan.

– Hallitus ei suhtautunut vakavasti varoituksiin seuraavasta aallosta. Kaaos on ilmeinen, hän lausui AFP:lle.

Vastustusta myös muualla

Tiukentuvat koronatoimet ovat herättäneet vastustusta myös muualla Euroopassa. Hollannissa on noin kolmen päivän levottomuuksien aikana pidätetty yli 130 ihmistä.

Brysselissä poliisit käyttivät sunnuntaina vesitykkiä ja kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan. Paikalla oli poliisin mukaan 35 000 ihmistä.

Tanskassa noin tuhat ihmistä osoitti mieltään vastustaakseen hallituksen suunnitelmia ottaa koronapassi uudelleen käyttöön julkishallinnon työntekijöille.