Lehtikuva/Dimitar Dilkoff

Suomesta ensimmäisenä mieleen tulevat luonto, korkea elintaso, kehittynyt yhteiskunta, sauna, matkailu, pohjoisuus, kalastus ja metsästys sekä jääkiekko.

Valtaosa venäläisistä, 68 prosenttia, suhtautuu Suomeen joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti, ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta selviää. Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus laski edelliseen tutkimukseen verrattuna kolmella prosenttiyksiköllä. Suomeen kielteisesti suhtautuvia oli tänä vuonna 5 prosenttia, eli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2019, mutta neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen on viimeksi kuluneiden viiden vuoden ajan säilynyt liki muuttumattomana huolimatta Venäjän ja länsimaiden kiristyneistä suhteista tai koronapandemian matkustusrajoituksista.

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksen kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Kyselyllä selvitetään mm. venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita Suomesta ja Suomen tunnettuutta Venäjällä.

Sen sijaan suomalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut huomattavasti kielteisemmäksi, ilmeni EVAn 25. lokakuuta julkaisemasta kyselystä . Vastaajista enää 34 prosenttia oli sitä mieltä, että suomalaisilla ei ole mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, vaikka Venäjällä on omat ongelmansa. Vuonna 2012 Venäjään suopeasti suhtautuvia suomalaisia oli 63 prosenttia vastaajista.

Suomalaisten asenteissa käänne tapahtui samaan aikaan, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti kolmannen presidenttikautensa vuonna 2012 ja Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.

ILMOITUS

Suhteet normaalit ja rauhalliset

Suomalaiset kokevat Venäjän talouden ja demokratian tilan lohduttomaksi. Yli puolet EVAn kyselyyn vastanneista pitivät sitä sotilaallisena uhkana.

Rajan toisella puolella näkemys suomalaisista on aivan toinen. Valtaosa venäläisistä, luonnehtii Suomen ja Venäjän välisiä suhteita hyviksi. Ne ovat ”normaalit ja rauhalliset”. Viileiksi tai kireiksi suhteita kuvaili vain 16 prosenttia vastanneista.

Venäläisistä lähes viidennes pitää Suomea Naton läheisenä kumppanina tai jopa sotilasliiton jäsenenä. Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista arvioi, että Suomen ja Venäjän välisiä suhteita eniten heikentävä tekijä olisi Suomen liittyminen Natoon. 22 prosenttia vastanneista puolestaan arvioi, että suhteita heikentäisivät eniten EU:n uudet Venäjä-vastaiset pakotteet.

Houkutteleva matkakohde ja menestynyt valtio

Suomen maakuva rakentuu venäläisten silmissä pääosin kahden kokonaisuuden kautta; Suomen houkuttelevuus matkakohteena ja Suomen menestys valtiona. Kysyttäessä sitä, mitkä asiat tulevat Suomesta ensimmäisenä mieleen, vastauksissa mainittiin useimmin luonto, korkea elintaso, kehittynyt yhteiskunta, sauna, matkailu, pohjoisuus, kalastus ja metsästys sekä jääkiekko.

Myös ne asiat, jotka venäläisiä Suomessa eniten kiinnostavat, liittyvät pääosin Suomen houkuttelevuuteen matkailukohteena. Venäläisiä kiinnostavat Suomessa eniten luonto, matkailu (ja ostosmatkailu), kulttuuri- ja taide, historia ja perinteet, nähtävyydet, suomalaiset tuotteet ja suomalaiset ihmiset.

Venäläisten mielikuvat suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteistä ovat voittopuolisesti myönteisiä. Suomea kuvaillaan yleisimmin korkean elämänlaadun vapaaksi, demokraattiseksi ja nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Negatiivisista piirteistä mainittiin sulkeutuneisuus ja nationalismi.

Tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen. Suomalaisia nykypoliitikkoja venäläiset tuntevat sen sijaan huonommin. Sanna Marinin, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen tunnisti vain pari prosenttia ja Sauli Niinistön vain yksi prosentti vastanneista.