Hallitus päätti budjettiriihessä käynnistää valmistelun uudesta terveysperusteisesta verosta, joka rakennettaisiin nykyisen virvoitusjuomaveron pohjalle, ja veropohjaa laajennettaisiin terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin.
Noin kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä on ylipainoisia. Se ei ole aina oma vika. Kauppojen hyllyt pursuavat makeisia sekä suolaisia ja rasvaisia elintarvikkeita isoissa pakkauksissa. Viime sotien aikana ja vuosikymmen niiden jälkeenkin oli vaikea saada tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Nyt on vaikea olla syömättä enemmän kuin kuluttaa.
Ylipaino vaikuttaa suureen osaan kansantauteja, kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, lyhentää elinajanodotetta, alentaa tuottavuutta ja bruttokansantuotetta. OECD:n raportin mukaan ylipaino ja siihen liittyvät kulut supistavat bruttokansantuotetta keskimäärin 3,3 prosenttia jäsenmaissa, joihin Suomi kuuluu.
Tilanteen luulisi motivoivan maamme poliittisia päättäjiä kansanterveyden parantamiseen, esimerkiksi terveysperusteisen veron säätämiseen. Tutkimusten mukaan Suomessa kuluttajien ostamista elintarvikkeista noin neljännes on epäterveellisiä. Useimmille tärkeimpiä ovat maku, hinta, tottumus ja helppokäyttöisyys. Elintarvikkeiden terveellisyys on tärkeintä vain vanhemmille ikäluokille ja korkeasti koulutetuille. Jotta terveysperäisellä verolla olisi vaikutusta, sen olisi oltava riittävän suuri ja se olisi asetettava mahdollisimman monille epäterveellisille tuotteille.
Taito Taskinen
Kuopio