Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Talouden kasvuvauhdissa jäädään muun unionin jälkeen.

Euroopan komissio ennustaa Suomen talouden kehittyvän monessa suhteessa euroaluetta paremmin vuoteen 2023 asti. Euroopan komission syksyn 2021 talousennusteen mukaan näin käy, vaikka talouskasvu on hitaampaa kuin koko EU:ssa ja euroalueella.

Koko EU:n talouden komissio ennakoi kasvavan tänä vuonna 5 prosenttia, 4,3 prosenttia vuonna 2022 ja 2,5 prosenttia vuonna 2023. Suomessa kasvu on ennusteen mukaan tänä vuonna 3,4 prosenttia, 2,8 prosenttia vuonna 2022 ja 2,0 prosenttia vuonna 2023.

EU:n talous elpyy koronapandemian aiheuttamasta taantumasta odotettua nopeammin. Kasvu alkoi elpyä keväällä, kun rokotuskampanjat etenivät ja rajoituksia alettiin purkaa, ja jatkui samaa vauhtia kesän ajan talouden uudelleenavaamisen ansiosta. Ennusteeseen sisältyy epävarmuus, jos koronatilanne kääntyy jälleen huonompaan suuntaan.

Työttömyys on EU-alueella kääntynyt laskuun. EU:n työttömyyden ennakoidaan supistuvan tämän vuoden 7,1 prosentista 6,7 prosenttiin vuonna 2022 ja 6,5 prosenttiin vuonna 2023. Euroalueella työttömyys on suurempaa ja pysyy yli seitsemässä prosentissa koko ennustejakson.

Suomen työttömyys supistuu euroaluetta nopeammin: ennusteet vuosille 2022 ja 2023 ovat 6,9 prosenttia ja 6,5 prosenttia.

ILMOITUS

Myönteiset talousnäkymät heijastuvat myös alijäämiin. EU:n yhteenlaskettu alijäämä oli 6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja sen odotetaan supistuvan hieman eli 6,6 prosenttiin vuonna 2021, koska vuoden alussa julkisen talouden tuki oli edelleen merkittävää. Suomessa alijäämän ennustetaan olevan vuonna 2021 vain 3,8 prosenttia.

Kun tukitoimenpiteet lakkaavat ja automaattisten vakauttajien vaikutus vähenee talouskasvun jatkuessa, EU:n yhteenlasketun alijäämän ennustetaan puolittuvan noin 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja supistuvan edelleen 2,3 prosenttiin vuonna 2023.

Suomessa alijäämän ennustetaan jo vuonna 2022 supistuvan 2,4 prosenttiin ja vuonna 2023 edelleen 1,1 prosenttiin.