Lehtikuva/TImo Heikkala

Poliisin mukaan epäiltyjen viharikosten yleisin tapahtumapaikka oli aiempien vuosien tapaan tie, katu, tori tai muu ulkoilmapaikka.

Poliisin tietoon tuli viime vuonna hieman vähemmän viharikosepäilyjä kuin toissa vuonna. Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportin mukaan viime vuonna kirjattiin runsaat 850 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.

Epäiltyjen viharikosten yleisin rikoslaji oli edelleen pahoinpitely. Poliisin mukaan myös sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintätapauksia oli viime vuonna edelleen paljon.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen määrä laski poliisin mukaan kolmanneksella toissa vuodesta. Poliisi kertoo saaneensa tästä epäilystä 71 rikosilmoitusta viime vuoden aikana.

Suurin osa ilmoitetuista viharikosepäilyistä sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Näitä ilmoituksia poliisi kertoo kirjanneensa runsaat 640, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna. Näiden ilmoitusten yleisin rikoslaji oli poliisin mukaan pahoinpitely.

Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista yli kymmenesosassa oli asianomistajana romanitaustainen ihminen. Näiden ilmoitusten määrä oli poliisin mukaan viime vuonna kasvanut kolmanneksella toissa vuodesta. Kyseisissä ilmoituksissa yleisin rikoslaji oli kunnianloukkaus.

ILMOITUS

Poliisin mukaan viharikosepäilyistä eniten laski vammaisuuteen kohdistuvien ilmoitusten määrä. Ne vähenivät viime vuonna noin kolmanneksella toissa vuoteen verrattuna. Myös näissä ilmoituksissa yleisin epäilty rikoslaji oli kunnianloukkaus.

Viharikos tapahtuu yleisimmin julkisella paikalla

Poliisin mukaan epäiltyjen viharikosten yleisin tapahtumapaikka oli aiempien vuosien tapaan tie, katu, tori tai muu ulkoilmapaikka.

Baareissa, ravintoloissa ja tanssipaikoissa tapahtuneiden epäiltyjen viharikosten määrä väheni puoleen toissa vuodesta. Poliisin mukaan syynä tähän on ainakin osittain se, että koronaviruspandemia rajoitti voimakkaasti baareissa ja ravintoloissa oleskelua viime vuoden aikana. Ihmiset viettivät enemmän aikaa kotona, mikä voi poliisin mukaan olla osasyy siihen, että naapurien määrä rikoksesta epäiltyinä nousi selvästi toissa vuodesta.

Poliisin mukaan kaikki epäillyt viharikokset tulee luokitella erillisellä viharikoskoodilla, jos asianomistaja tai poliisi pitää tekoa edes osittain viharikoksena. Luokittelu ei poliisin mukaan kuitenkaan ole pakollinen.

Poliisi itse oli luokitellut viharikoksiksi vain noin viidesosan vuosiraportissa viharikoksiksi määritellyistä tapauksista. Raportin mukaan poliisien lisäkoulutukselle viharikoksien tunnistamisessa on edelleen tarvetta, vaikka viharikosluokituksen käyttöasteesta ei voidakaan tehdä suoria johtopäätöksiä.

– Poliisihallitus on valmistelemassa uutta viharikosohjeistusta, joka tulee olemaan aiempaa ohjetta laajempi. Myös sisäministeriö järjestää poliiseille suunnattuja viharikoskoulutuksia, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta tiedotteessa.

Epäiltyjä viharikoksia on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien.