Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Raati seuloi kuusi ehdokasta yli 150 kirjan joukosta.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tämän vuoden kuusi Finlandia-ehdokasta on julkistettu.

Ehdokasvalinnat tehnyt lautakunta luki yli 150 kustantajien lähettämää lasten- ja nuortenkirjaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimi elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen ja jäseninä kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.

Kemppisen mukaan kaikki Finlandia-ehdokkaaksi valitut kirjat ovat itsessään hyvää kirjallisuutta, joka ei välttämättä liity suoraan mihinkään teemaan tai aiheeseen.

– Niitä yhdistää ehkä sellainen asia, että kaikissa on tietynlaista iloa ja toivoa, Kemppinen kertoo STT:lle.

Kemppinen uskoo, että lapsena luetulla ja kuullulla on merkitystä esimerkiksi oppimiseen myöhemmässä elämässä.

ILMOITUS

Myös mielikuvituksen voima vahvistuu tekstin ja elävän kielen kautta.

– Uskon, että sillä on päätäräjäyttävä voima, kuinka elävää kieltä opitaan käyttämään jo lapsena ja nuorena, Kemppinen sanoo.

Suomen Kirjasäätiön jakama palkinto on 30 000 euroa. Voittajateoksen valitsee tänä vuonna futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen. Tämän vuoden Finlandia-voittajat julkistetaan 1. joulukuuta.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997. Viime vuonna palkinnon sai Anja Portin teoksellaan Radio Popov.

Tietoa ja seikkailuja lapsille

Laura Ertimon kirjoittamassa ja Mari Ahokoivun kuvittamassa teoksessa Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus) päähenkilöt lähtevät aikamatkalle menneisyyden luontoon ja oppivat luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta. Valinnan tehneen lautakunnan mukaan tietokirja tyydyttää eri-ikäisten tiedonjanoa.

Malin Kivelän ja Martin Glaz Serupin kirjoittaman ja Linda Bondestamin Om du möter en björn -kuvakirjassa (Förlaget / Teos) pohditaan eläimen ja ihmisen suhdetta. Suomeksi kirja on nimeltään Jos kohtaat karhun. Sen on suomentanut Malin Kivelä. Valintaa perustellaan sillä, että vaikka kirja opastaakin lasta luonnon kohtaamisessa, tarina riittää mainiosti sellaisenaan.

Pia Krutsinin riimittelemä ja Jani Ikosen kuvittaman runokokoelman Kaupunki Kukaties (WSOY) kerrotaan päivittävän lastenrunoperinteitä ja houkuttavan lukemaan ääneen.

Timo Parvelan kirjoittamassa ja Pasi Pitkäsen kuvittamassa Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY) avaruuteen lähetetyt uudisraivaajalapset palaavat takaisin maapallolle. Parvela kirjoittaa kirjasarjaa vuorotellen norjalaisen Bjorn Sortlandin kanssa. Lautakunnan perusteluiden mukaan kirjan pelimaailmasta inspiroituva kerrontatapa imaisee lukijan nopeasti mukaansa.

Rakkautta ja ennakkoluuloja

Anne-Maija Aalto on ehdolla teoksellaan Mistä valo pääsee sisään (Otava), joka kertoo veden peittämään entiseen Japaniin sijoittuvan rakkaustarinan. Lautakunnan mukaan romaani kuvaa ihmisyyttä taitavasti.

Dess Terentjevan säeromaani Ihana (WSOY) kertoo yhdeksäsluokkalaisesta panseksuaalista Liljasta ja pohtii olettamuksien ja ennakkoluulojen maailmassa elämistä. Lautakunnan mukaan lyhyiden säkeiden muodossa etenevä säeromaani onnistuu tavoittamaan nuorten kokemukset ja tunteet.

Setan verkkosivujen mukaan panseksuaalille kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole merkitystä.