Sosiaali- ja terveysalaa vaivaa huutava työpula, ja alan pitovoiman puute on huolettanut hoitoalan ammattilaisia jo pitkään. Vuosien saatossa alan houkuttelevuuteen ovat vaikuttaneet koulutusta vastaamaton työnkuva, vastuuseen nähden heikko palkkaus, autoritäärinen johtaminen sekä kohtuuttomat työmäärät. Sote-vaalien avauspuheessaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuvaili alan työvoimapulaa vakavaksi, ja vaati merkittäviä parannuksia sosiaali- ja terveysalan työoloihin tulevilta aluevaltuustoilta:

– Tässä maassa on käynnissä hitaasti etenevä vakava kriisi. Kriisi on edennyt niin pitkälle, että se vaikuttaa laajasti ihmisten terveyteen, Andersson sanoi.

Saman huolen tunnistaa myös Lapin keskussairaalassa sairaanhoitajana työskentelevä Jonna Parviainen. Hän on eritoten huolissaan siitä, että työnkuvat monella työpaikalla eivät vastaa hoitoalan koulutusta.

– Hoitoalan tukityötä tekevää henkilöstöä palkataan liian vähän ja hoitajille kasautuu muun muassa siivous- ja ruokahuoltoa. Harva haluaa opiskella vuosia sote-alalle pedatakseen sänkyjä tai hyllyttääkseen varastotavaroita, Parviainen toteaa.

Tällä hetkellä lähihoitajan pätevyys vaatii kolmivuotisen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Sairaanhoitajat opiskelevat perustutkinnon tai lukion päälle ammattikorkeakoulussa 3,5 vuotta, ja jos haluaa erikoistua kätilöksi, ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi, se tietää puoli vuotta lisää korkeakouluopintoja. Pitkän koulutuksen lisäksi työn vastuu on suuri.

ILMOITUS

– Pienestä virheestä voi joutua maksamaan ihmishengellä tai terveyden menetyksellä. Mainittakoon, että sairaanhoitajan peruspalkka vaativimmissa sairaanhoitajan tehtävissä Lapin keskussairaalassa on 2619,32e/kk, Parviainen kertoo.

Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatiikin, että hoitajille tulee taata työrauha heidän omien tehtäviensä parissa. Koronapandemia on synnyttänyt hoitovajetta ja hoitovelkaa sekä kuormittanut hoitohenkilökuntaa kohtuuttomasti. Tällä hetkellä on tärkeintä tarkastella hoitajien työnkuvia, palkkausta ja työoloja sekä varata tukityöhön riittävästi resursseja, jotta alan työoloja saadaan parannettua ja hoitovelkaa purettua.

– Lähihoitajien osaamista tulisi hyödyntää entistä monipuolisemmin ja irrottaa heidän työpanoksensa täysin siivoamisesta, ruoanlaitosta ja kauppakäynneistä. Samoin sairaanhoitajien ja muiden korkeakoulutettujen sote-työntekijöiden osaaminen tulisi kohdentaa hoitotyön asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin, Parviainen sanoo.

Tammikuussa pidettävät sote-vaalit tulevat olemaan avainasemassa siinä, kuinka sote-uudistus saadaan hoidettua käytäntöön. Hyvinvointialueet tulevat olemaan myös merkittäviä työnantajia, ja niillä tulee olemaan merkittävä rooli sosiaali- ja terveysalan työolojen parantamisessa.

– Olemme haastavassa tilanteessa, mutta meillä Lapissa on vielä mahdollisuus saada sote-palvelut toimiviksi ja työntekijöiden työolot sellaisiksi, että työssä jaksetaan pitkään ja työ koetaan mieleiseksi. Yleisesti hyvinvoiva, motivoitunut ja työn imua kokeva henkilökunta tuottaa myös parempia ja kustannustehokkaampia palveluita, Parviainen muistuttaa.