Lehtikuva/Otto Ponto

Pohjoisen kolmella laajalla hyvinvointi- eli sote-alueella pohditaan, mitä lähipalvelu jatkossa tarkoittaa.

Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg kertoo, että Lapissa pelätään tammikuussa käytävien sote-vaalien muodostuvan kyläpolitikoinniksi. Samaa pelätään myös Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

– Pelätään, että jokainen ajaa oman kulman etua, rovaniemeläinen Ramberg sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Olli Kohonen lupaa, että jos asia on vasemmistoliitosta kiinni, kaikille taataan tasavertaiset palvelut. Jotta kaikkien ääni kuuluu, haetaan ehdokkaita piirin kaikista kunnista.

– Meillä ehdokkaista on Oulusta jopa puolet, mutta on ehdokkaita myös pienistä kunnista, hän sanoo.

Kainuun piirin puheenjohtaja Jouko Korhonen painottaa sitä, että nyt pitää olla koko maakunnan asialla.

ILMOITUS

– Se on ykkösajatus. Kaikkien valtuutettujen pitää muistaa roolinsa siinä mielessä, hän sanoo.

– Se tarkoittaa sitä, että huolehditaan myös pienten kuntien asioista.

Korhonen varoittaa siitä, että voi olla maakunnalle kohtalokasta, jos päädytään keskenään ”jaanaamaan” asioista.

– Miten kauan voimme silloin olla maakunta? hän kysyy.

Pitkät välimatkat

Lapin Ramberg muistuttaa, että vaalit koskevat ennen kaikkea palveluja.

– Pyrimme pitämään omat palvelut jokaisessa kunnassa, hän sanoo.

– Emme rupea edes keskustelemaan esimerkiksi siitä, että lähteekö Pellon kunnasta terveysasema vai ei. Tavoitteemme on pitää koko palveluverkko kunnossa.

Pitkät välimatkat vaikuttavat järjestelyihin niin Lapissa, Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla.

– Ei saa käydä niin, että lähin jokin palvelu löytyy utsjokisille vaikkapa Sodankylästä, Ramberg sanoo.

Hän näkee paljon mahdollisuuksia digitaalisissa palveluissa, kun kyseessä on yksi suuri palvelujen järjestäjä.

– Jos Rovaniemellä on ruuhkaa, mutta Ivalosta löytyy lääkärin aika, asiakas voidaan hoitaa hoitajan avustuksella, Ramberg maalailee.

Myös Kainuun erityispiirre ovat pitkät välimatkat.

– Välimatkat tulevat mietittäviksi, kun lähipalveluiden pitäisi toimia tehokkaasti, piirin puheenjohtaja Korhonen toteaa.

Kainuun Vasemmistoliiton tavoite on pitää perinteiset lähipalvelut terveysasemalla.

– Iso kysymys ensimmäiselle valtuustolle onkin se, miten kuntakohtaiset lähipalvelut määritellään. Saatko esimerkiksi lääkäripalvelut omasta kunnasta? Korhonen sanoo.

– Joka tapauksessa ihmisen pitää tarvitessaan päästä lääkäriin. Onko kyseessä lähi- vai etälääkäri, sitä joudumme miettimään. Uusi tekniikka kuitenkin mahdollistaa sen, että voidaan ainakin osittain tarjota etäpalveluja.

– Tärkeimpiä ovat ensihoito ja pelastuspalvelu, jotta apua on saatavilla silloin, kun on tosi hätä. Kyse on turvallisuudesta.

Lisäksi varmasti on järkevää tarjota liikkuvia palveluja, sitä, että henkilöstö jalkautuu toimipisteisiin.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ulottuu etelästä Kalajoelta itään Kuusamoon.

– Maantieteellistä laajuutta tosiaan riittää, Kohonen sanoo

– Ihmisille tärkeintä ovat lääkäriin pääsy, vanhushoiva ja se, että hyvinvointipalvelut ovat lähellä kotia, jotta ei aina joudu lähtemään vaikkapa Pudasjärveltä tai Kalajoelta Ouluun asti. Maakunnan perukoillakin palvelun tulisi olla lähellä kotia, Kohonen sanoo.

Saadaanko henkilöstöä?

Vasemmistoliitto aikoo nostaa Lapissa vaalien alla keskusteluun erityisesti sosiaali- ja terveysalan työllisyyden ja työhyvinvoinnin. Lappi muiden alueiden tavoin kärsii alan työvoimapulasta.

– Huolettaa, riittääkö työvoimaa, Ramberg sanoo.

Laajaan maakuntaan mahtuu erilaisia ongelmia. Esimerkiksi Ruotsin rajan pinnassa hoitajia vetävät Ruotsiin paremmat palkat ja työolosuhteet. Rovaniemellä taas puhuttaa johtamisen taso ja työntekijöiden arvostus.

Ramberg toteaa, että työvoimatilanne ja työhyvinvointi ovat aina paikallisia kysymyksiä, mutta nyt ne tulevat suurikokoisen hyvinvointialueen ratkaistaviksi.

– Hyvinvointialue on valtava, jatkossa koko Lapin suurin työllistäjä, hän muistuttaa.

”Sairaanhoitajan ei kuulu vaihtaa roskapusseja.”

Koska kyseessä on mittava organisaatiouudistus, nyt on se hetki, jolloin rakenteita rakennetaan. Esimerkiksi johtamiseen pitää panostaa.

– Joillakin kuntatyönantajilla on huono maine. Nyt on mahdollisuus panna uusiksi niitä rakenteita ja tapoja, jotka tätä aiheuttavat, Ramberg sanoo.

– Työntekijöiden pitää saada vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja siihen, että työn kuva vastaa koulutusta. Esimerkiksi sairaanhoitajan ei kuulu vaihtaa roskapusseja.

Työvoimaa pitää olla riittävästi.

– Luulisin, että esimerkiksi lastensuojelussa pystytään tasaamaan asiakasmääriä hyvinvointialueella, jolloin työkuorma pienenee.

Myös Kohonen on huolissaan työvoimapulasta.

– Se on aivan huikea. Olen Oulun hyvinvointilautakunnan jäsen, ja jokaisessa kokouksessa tutkailemme sitä, ettei osaavaa työvoimaa löydy riittävästi, hän sanoo.

– Olen itsekin ammatiltani sairaanhoitaja, ja töissä meillä on pula erityisesti sijaisista. Saisin tehdä jatkuvasti ylitöitä tai tuplavuoroja, jos haluaisin.

Väki vähenee

Väestöennuste ei lupaa hyvää Lapille. Trendi on ollut väestön määrän suhteen laskeva. Veronmaksajat vähenevät.

– Käytännössä osa Lapin kasvavasta rahoituksesta tulee tulevaisuudessa maakunnan ulkopuolisilta veronmaksajilta, Ramberg toteaa.

Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että perustuslaki takaa kansalaisille kaikissa maan osissa tasavertaisen kohtelun. Se tarkoittaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Lisäksi Lappikin tuottaa korkeatasoista koulutusta ja ja bruttokansantuotetta. Mutta jos joltain kylältä loppuvat ihmiset, onko järkevää pitää siellä palveluita yllä? Ramberg kysyy.

Kainuussa vasemmistoliitolle sote-uudistus sopii hyvin.

– Kun väki vähenee, pienimmille kunnille on haastavaa tuottaa riittävät palvelut, Korhonen sanoo.

– On hyvä, että ne ovat laajemmilla hartioilla.

Kohonen toteaa Pohjois-Pohjanmaan kamppailevan samojen asioiden kanssa kuin monet muutkin hyvinvointialueet.

– Yksi on väestön ikääntyminen, joka johtaa siihen, että sote-menojen nousupaine on kova. Se näkyy erityisesti keskuskaupungin ulkopuolella.

Ikääntyminen pakottaa miettimään uusia toimintatapoja.

– Se on hankala tosiasia, mutta jokaiselle pitää pyrkiä takaamaan inhimillinen hoiva, Kohonen sanoo.

– Pitää huolehtia siitä, että esimerkiksi kotihoito saadaan pidettyä toimivana. Kotihan on ihmisille keskimäärin paras paikka.

Tuttu malli

Kainuussa sote-palvelujen hoitaminen maakuntamallilla on tuttu asia. Sitä kokeiltiin 2004–2012.

– Mutta varsinkin nuoremmalle väelle tuntuu olevan epäselvää, mihin nyt valitaan ihmisiä ja mistä he päättävät, sanoo Korhonen.

Hänen mukaansa kertaalleen koetun mallin paluusta ollaan kahta mieltä.

– Osa on sitä mieltä, että on hyvä, kun valtiovalta ottaa vastuun palvelujen rahoittamisesta, vaikka toki ymmärretään, että ei rahaa ole tulossa pohjattomasti.

– Jotkut taas pohtivat, että syntyykö tässä vain uusi hallintohimmeli.

72 000 asukkaan Kainuun hyvinvointialuetta hän ei pidä liian pienenä.

– Meillä on vahva tahto yhä olla oma maakunta. Identiteetti on niin vahva.

Hyvät käytännöt levitykseen

Iso hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttava asia on kuntien tapa alibudjetoida sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Se uhkaa hyvinvointialueen starttia. Esimerkiksi Oulun kaupunginjohtajan budjettiesityksessä on yli 16 miljoonan leikkauspaine sote-palveluille. Se on todella hurja summa, Kohonen sanoo.

”Alibudjetointi on erityisen hölmöä juuri nyt.”

Hyvinvointialueen rahoitus vuonna 2023 määrittyy sen mukaan, mikä on kuluvan vuoden tilinpäätös ja ensi vuoden talousarvio.

– Olisikin tärkeää, että kaikki sote-menot budjetoidaan mahdollisimman realistisesti. Alibudjetointi on erityisen hölmöä juuri nyt.

Kohonen arvioi, että on hyvä asia saada yhden organisaation alle parikymmentä sote-alan toimijaa.

– Se on erittäin positiivinen ja toimiva asia, hän arvioi.

Hän toivoo hyvien käytäntöjen jatkossa palvelevan koko hyvinvointialuetta. Niitä on esimerkiksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa käytössä oleva hyväksi havaittu, kotimainen tietojärjestelmä Esko, joka on tarkoitus ottaa käyttöön koko hyvinvointialueella.

– Se on kotimainen, kustannustehokas ja käyttäjien eli sairaanhoitajien ja lääkäreiden parhaaksi arvioima.