Miia-Mari Virtanen

Vasemmistoliitto, minne menet?

Sarjassa pohditaan vasemmiston ongelmia ja tulevaisuutta.

Vasemmistoliitto voisi olla jopa 15 prosentin puolue, jos sen työntekijöille tärkeät teemat näkyisivät paremmin, sanoo 1 500 duunarin pääluottamusmies.

Mitä vasemmistoliitosta ajattelevat ne, jotka saavat toimeentulonsa peruspalkkatyöstä? Eivät ole akateemisesti koulutettuja, eivätkä asu kasvukeskuksissa.

KU:n Minne menet vasemmisto -sarjan tässä osassa puheenvuoro on työstään ylpeillä duunareilla, joiden tiedot ja taidot tunnustavat myös työkaverit. Tommi Sauvolainen on pääluottamusmies Outokummun Tornion-tehtaan 1 500 työntekijälle, Jouni Jussinniemi Pyhäsalmen kaivoksen noin 200:lle. Nokian Citymarketin myyjä Anne Nyman on noin 50 työntekijän toimipaikkakohtainen luottamusmies.

On tausta sitten teollisuudessa tai palvelualalla, jokaisella on sama viesti: työelämän asioiden pitäisi näkyä enemmän vasemmistoliitossa. Nyt puolueen profiili on heistä vino.

Vasemmistoliitolla on takanaan kaikkien aikojen heikoin kuntavaalitulos 7,9 prosenttia. Erityisesti tappioita tuli teollisuuspaikkakunnilla.

Pidemmällä aikavälillä 2000-luvun vaaleissa vasemmistoliiton työntekijöiltä saama kannatus on laskenut 16 prosentista viime eduskuntavaalien 11:een. Perussuomalaisten työtekijäkannatus on noussut lähes tyhjästä 35 prosenttiin. SDP:llä se on laskenut vuoden 2003 vaalien 36 prosentista vuoden 2019 eduskuntavaalien 30:een. Keskustan työntekijäkannatus on samaan aikaan puolittunut, mutta oli edelleen vasemmistoliiton edellä 12 prosenttia.

Vihreää näkökulmaa arastellaan

Pyhäjärveä, jossa Pyhäsalmen kaivos sijaitsee, kuntavaalitappio ei koskenut. Vasemmistoliiton kannatus nousi 8,6 prosenttiyksikköä 25,4:ään, ja puolueen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi oli kaupungin ääniharava.

Mutta perussuomalaiset tuli tasoihin. Sen kannatus nousi peräti 23 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten huima kannatuksen nousu syntyi Jussinniemen tuntuman mukaan muun muassa autoiluun ja turpeeseen liittyvistä asioista eikä pelkästään kunnallisista teemoista. Pohjois-Pohjanmaan sydänmailla ja Pyhäjärvellä kuuma asia ovat myös sudet, joita koetaan olevan liikaa.

Jussinniemi kuvaa itseään vassariksi, jolle maistuvat pihvit ja makkara, joskus niiden kärkeen tai jälkeen myös Jaloviina.

– Koen olevani kansaa kuunteleva. Kuuntelen, mikä on työläisen halu ja tarve, hän arvelee hyvän äänisaaliinsa taustaksi.

Annina Mannila

Kun häneltä kysyy, minkälainen kuva työkavereilla on vasemmistoliitosta, vastaus kuuluu, että kaksijakoinen.

– Minä koen heidän ymmärtävän, että puolue puolustaa teollisuutta, työpaikkoja, työehtoja ja reilua työelämää. He toivovat, että minä ajaisin ja Vasemmisto ajaisi raa’asti työväen asiaa. Toisaalta Vasemmiston vihreän näkökulman sisältöä ei tunneta niin hyvin, jonka vuoksi sen ”ostamista” arastellaan.

Jussinniemi kertoo, että kaivostyöläisillä päällimmäiset asiat liittyvät toimeentuloon ja Pyhäjärven kaltaisessa pohjoispohjanmaalaisessa 5 000 asukkaan kaupungissa myös autoiluun.

– Joukkoliikennettä täällä ei ole eikä tule, kun ei ole joukkojakaan. Pelkkä uhkakuva autoilun kallistumisesta saa maaseudulla kaikki takajaloilleen. Muutos kohti sähköistä autoistumista ei ole helppo, kun duunarin rahapussin ulottuvilla ei ole kohtuuhintaista sähköautoa, puhumattakaan vaihtoautoista.

Miten minun käy?

Jussinniemen mukaan vasemmistoliitolla on vielä töitä tehtävänä sen esille tuomiseksi, mitä mahdollisuuksia reilu siirtymä teollisuudelle tarjoaa. Tehdasympäristössä ei tiedosteta, että teollisuuden kehittämisellä kilpailumahdollisuus vain paranee.

– Se on selvä, että ilmastotoimia tehdään ja pitääkin tehdä, mutta aina kun tulee iso muutos, ihmisillä on kolme kysymystä: miten minun käy, miten minun käy ja miten minun käy. Sitä äänestäjä miettii numeroa lappuun laittaessaan, että miten minulle riittää leipää ja lämpöä ja mikä on tunnetasolla turvallisin vaihtoehto.

– Muutos on se, joka pelottaa.

”Mitä jos kärkenä olisivat hyvin yksiselitteiset asiat, kuten miten hoidetaan lapset, nuoret, köyhät, vanhukset ja miten tullaan työssä toimeen?”

Ilmastonmuutos on todellisuutta ja koskettaa kaikkia. Sitä Jussinniemi ei kyseenalaista. Hän puhuu kuitenkin elämästä ”keskellä ei mitään”. Ilmastokriisi tiedostetaan, mutta äänestyspäätöstä tehdessä ratkaisevat omasta lähi- ja elinpiiristä nousevat asiat.

– Työntekijäporukka sanoo, että ilmastoasiat ovat tärkeitä, mutta onko niiden pakko olla politiikan kärki. Mitä jos kärkenä olisivat hyvin yksiselitteiset asiat, kuten miten hoidetaan lapset, nuoret, köyhät, vanhukset ja miten tullaan työssä toimeen? Kyllähän vasemmistoliitto sitä tekeekin, mutta jostain syystä se viesti ei kuulu tai mene läpi, vaikka kuinka punnerretaan työläisten asiaa ylöspäin.

Oman äänestäjäkuntansa maahanmuuttoon liittyvistä ajatuksista Jussinniemi kertoo, että he eivät ole rasisteja, mutta toivovat, että ensin hoidetaan jo Suomessa olevat ulkomaalaistaustaiset töihin. Uusia maahanmuuttajia voidaan ottaa vastaan, mutta niin, että voidaan turvata ihmisten mahdollisuudet työllistyä.

– Se on selvä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta moni sanoo, että tilanteen pitää olla tasapainossa ja hallinnassa. Tämä on äänestäjien kertomaa. Meillä on verrokkimaita, joissa tilanne ei ole hanskassa, ja se pelottaa ja kipuiluttaa ihan keskivertoduunareita.

– Jos henkilön kokemus on, että valtio ei huolehdi ensin omistaan, niin ihmisten kertomusten mukaan se syö järjestelmän uskottavuutta. Ja niinhän ei pitäisi olla.

Laveampaa keskustelua
puolueeseen

Jussinniemi kertoo ymmärtävänsä nuorempien kaupunkilaisvasemmistolaisten ajatusmaailmaa, siitä ei ole hänen kritiikissään kysymys. Mutta Suomi on pitkä maa. Se mikä on relevanttia etelässä, ei välttämättä ole relevanttia pohjoisessa.

– Minusta vasemmistoliiton pitää pystyä laajentamaan näkökantaa niin, että etelässä pystytään sietämään meillä pohjoisessa olevaa ajattelutapaa ja taas toisinpäin. On monta ajattelutapaa olla mukana, mutta työväen perusarvojen pitää olla koko ajan kohdillaan. Ei voi olla rasisti, ei fasisti. Ihmisarvon pitää olla koskematon, sitä ei voi loukata. Mutta muista asioista puolueeseen pitäisi mahtua laveampikin keskustelu.

Esimerkin Jussinniemi ottaa ajankohtaisesta kaivoslain uudistamisesta, johon vasemmistoliitossa ja vihreissä ollaan pettyneitä, koska koetaan, että työ- ja elinkeinoministeriön lakiluonnos ei parantaisi ympäristönsuojelua riittävästi. Hän ei puhu juuri vasemmistosta, mutta kokee, että Helsingistä löytyvät kaikkein kovimmat kaivostoiminnan vastustajat. Siitä huolimatta, että esimerkiksi pääkaupunkikin on täynnä kaivannaisteollisuuden tuotteita.

– Meidänkin porukoissa joidenkin on hyvin vaikea sisäistää, mihin kaivoksia on tarvittu ja tarvitaan.

Kaivoksia tarvitaan
ilmastotavoitteeseenkin

Hallituksen ilmastotavoitteiden yksi osa on tarkoitus hoitaa liikenteen sähköistymisellä. Siihenkin tarvitaan kaivoksia sekä metallurgista teollisuutta.

Jussinniemi kiteyttää asian niin, että vähitellen väistyvissä polttomoottoriautoissa on kuparia noin 20 kiloa, sähköautoissa noin 80 kiloa. Suomessa on noin 2,4 miljoonaa henkilöautoa. Erotus kuparin tarpeessa on 170 000 kilotonnia. Lakkautettavan Pyhäsalmen kaivoksen kuparintuotanto oli huippuvuosina 15 kilotonnia vuodessa.

Kierrätyksellä eroa ei kurota umpeen, sillä kuparin kierrätysaste on korkea ja autoteollisuuden tarvitsemaa kierrätysvolyymia ei tällä hetkellä ole.

Jussinniemi pitää selvänä, että vaikka kaivostoiminta muuttaa aina ympäristöä, niin yhteiskunnallisesti kaivokset ovat erittäin merkittäviä.

– Halutaanko me, että kaivannaisteollisuutta tehdään Suomessa hyvillä työehdoilla ja oikeasti valvotun ympäristölainsäädännön puitteissa? Vai niin, että Suomessa ei ole enää yhtään kaivosta, mutta ostetaan sitten Etelä-Amerikasta tai Afrikasta tulevia rikasteita ja metalleja? Tässä on vasemmistoliitonkin sisällä sellaista vääntöä, jonka tunnistan, Jussinniemi sanoo.

Pitää päästä
ihmisten huulille

Vasemmistoliitolla on puolueena eniten kantoja työelämän koviin kysymyksiin. Se on ehdottanut alipalkkauksen kriminalisointia, ammattiliittojen kanneoikeutta ja luottamusmiehen aseman vahvistamista laissa. Miten sen saisi näkymään paremmin, että vasemmistoliitto on myös kaikkea tätä?

– Toisto, toisto ja toisto, vastaa Jussinniemi.

– Se riippuu siitä, mitä asioita me nostamme itse keskusteluissa, tavoitteissa ja erilaisissa painopisteissä. Perussuomalaiset toistavat ja toistavat muutamaa hyvin yksinkertaista asiaa, ja siitä on alkanut muodostua vaihtoehtoinen totuus. Meidän ei edes tarvitse yrittää tehdä mielipiteistämme faktoja. Tiettyjen asioiden kovempi näkyminen riittää ja on ainut vaihtoehto. Siihen tarvitaan myös kenttäporukan saaminen mukaan. Meidän pitää päästä ihmisten huulille, että vasemmistoliitto on työelämäpuolueena ykkönen.

Äänestetään,
vaikka on vasemmistolainen

Nokian Citymarketin myyjä Anne Nyman on työpaikkansa luottamusmies, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän on myös varakansanedustaja. Viime vaaleissa lähes kaksituhatta ääntä Pirkanmaalta kerännyt Nyman oli ääntenlaskennan aikaan pitkään menossa läpi, mutta lopulta vasemmistoliitto jäi vain yhteen paikkaan, jonka sai Anna Kontula.

Kuntavaaleissa perussuomalaiset meni kirkkaasti vasemmistoliiton ohi Nokialla. Työläiskaupungissa sen kannatus kasvoi 9,5 prosenttiyksikköä, vasemmistoliiton laski 2,2. Henkilökohtaisia ääniä Nyman sai kuitenkin eniten.

Vaaleissa menestynyt Anne Nyman kertoo, että häntä äänestetään siitä huolimatta, että hän on vasemmistoliittolainen. Tämä on mietityttänyt häntä paljon.

– Sikäli se on hyvä, että saamme ääniä yli puoluerajojen, mutta onhan se aika surullista kuulla. Jossain vaiheessa osa työkavereistani luuli, että perussuomalaiset on duunaripuolue. Tosin sitten tuli pettymys.

Nyman uskoo vasemmistoliiton kuulostavan joidenkin työkaverien mielestä anarkistiselta, pelottavalta ja kommunistiselta.

– Tuntuu, etteivät he tajua, mikä puolue on oikeasti pienituloisten puolella. Se on suurin ongelma. Me emme tuo sitä tarpeeksi esille. Minä sanon aina, kun on jotkut vaalit, että ajan nimenomaan pienituloisten asiaa, ovat ne sitten työläisiä, eläkeläisiä tai ketä tahansa.

Ovatko pienituloiset
oikeasti ykkösasia?

Anne Nyman itse aktivoitui politiikkaan Juha Sipilän hallituksen aikaan. Hän koki, että nyt pitää tehdä protesti ja vastaliike. Kanava sille löytyi eri vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen vasemmistoliitosta.

Hän toivoo vasemmistoliittoon lisää duunariehdokkaita – miehiä ja naisia. Kaupan alan osa-aikainen on duunari siinä missä metallimieskin, Nyman painottaa.

– Siinä kohtaa pitäisi palata pikkuisen juurille. Tuoda julki duunariutta.

Häntä pohdituttaa, onko pienituloisten asema oikeasti ykkösasia vasemmistoliitossakaan.

– Emmekö me tuo sitä sanomaa tarpeeksi julki vai onko niin, että joku muu asia on oikeasti tärkeämpi? Me puhumme aika paljon ilmastonmuutoksesta ja Pride-liputuksista, mutta eikö politiikassa pohjimmiltaan ole kyse Maslow’n tarvehierarkiasta: jos ihmisellä ei ole kattoa pään päällä tai ruokaa, ei häntä taida ihan hirveästi kiinnostaa Pride tai kulttuuri. Ensin pitää saada perustarpeet tyydytettyä.

Kaikkien pitää olla samanarvoisia, mutta jos ulkopuolinen luulee, että meidän tärkeimmät asiat ovat Pride-liputus ja ilmastonmuutos, silloin perussanoma on hukassa.

Toimeentulo on siis tärkein asia Nymanin mielestä. Hän sanoo, että vasemmistoliitossa tehdään hyviä asioita salaa.

– En tosiaankaan dissaa seksuaalivähemmistöjä. Kaikkien pitää olla samanarvoisia, mutta jos ulkopuolinen luulee, että meidän tärkeimmät asiat ovat Pride-liputus ja ilmastonmuutos, silloin perussanoma on hukassa, Nyman väittää.

Ehkä olemme
liian monimutkaisia

Hän myös uskoo ilmastonmuutosta tärkeimpänä asiana pitävien äänestävän joka tapauksessa vihreitä. Vasemmistoliiton kannattaisi siksi kirkastaa ja selkiyttää perussanomaansa. Pitäisi puhua julkisuudessa vielä enemmän olennaisimmista ja tärkeimmistä asioista eli siitä, että kaikilla pitää olla toimeentulo ja työllä pitää tulla toimeen.

Ja myös siitä, että kaikki puolueet eivät aja pienituloisten asiaa, päinvastoin.

– Eivät kaikki perehdy ja lue sanomalehtiä ja vertaa puolueohjelmia. He katsovat otsikoita, lukevat Facebook-päivityksiä ja iltapäivälehtiä. Niiden perusteella saa aika vääristyneen käsityksen maailmasta.

Nyman miettii, että ehkä vasemmistoliitossa kerrotaan asioista liian monimutkaisesti tai oletetaan, että ihminen on jo valmiiksi ottanut asioista selvää. Entä jos ei ole? Puhutaanko vasemmistoliiton johdossa aika koulutetuille ihmisille tavalla, jota kaikki eivät ymmärrä?

– Itse puhuisin eduskunnassa osa-aikaisuudesta, pienipalkkaisuudesta, työehtosopimuksista, työnantajista ja luottamusmiehistä, Nyman kertoo.

– Minut tunnetaan suorapuheisena ja ymmärrettävänä. Siitä on tullut paljon palautetta, että ymmärrettävää ja selkeää puhetta.

Oikea viesti,
mutta se ei kuulu

Vasemmistoliiton tappio kuntavaaleissa kulminoitui Kemissä, jossa puolue menetti ensi kerran suurimman puolueen paikkansa. Sitä se edeltäjineen piti hallussaan kaikki sodanjälkeiset vuodet. Lähes seitsemän prosenttiyksikön tappiosta suurimman osan voitokseen kirjasivat perussuomalaiset ja pienen osan valtuuston suurimmaksi puolueeksi noussut SDP.

Outokummun Tornion-tehtaan pääluottamusmies Tommi Sauvolainen kertoo olevansa umpikemiläinen, jolla on omasta mielestään hyvä ja rehellinen näkemys lihaa syövistä työläisistä.

– Minun kaltaisteni ihmisten suurin huolenaihe tässä elämässä ei ole ilmastonmuutos, kettutarhojen kieltäminen ja muut tällaiset asiat. Se on se vanha asia, joka on ollut sata vuotta: jokapäiväinen toimeentulo, perheen elättäminen, velkojen maksaminen, talon rakentaminen ja lasten kouluttaminen.

Sauvolainen on samaa mieltä Jussinniemen ja Nymanin kanssa siitä, että vasemmistoliitolla on pääpiirteissään hyvä viesti, mutta se ei kuulu.

Pidetään
ei-liikkeenä

– Joku voi ajatella, että tämä ay-kenttä ja työväen asia on minun pieni kuplani, ja varmaan se niin onkin. Meillä on vasemmistoliitossa järkyttävä määrä pieniä kuplia jokaiselle äärimmäisen läheisistä ja tärkeistä asioista. Kenelle vanhojen metsien suojelu on elämää tärkeämpi asia, kenelle kettu- ja minkkitarhojen vastustaminen.

– Täällä pohjoisessa aina kun on kyse jostain kaivoksesta, joka tuo työtä, niin ihmiset kokevat, että tuleeko vastustus ensimmäisenä vihreiden vai vasemmistoliiton suunnalta. Vastustetaan kaikkia teollisia työpaikkoja, Sauvolainen harmittelee.

– Meitä pidetään ei-liikkeenä.

Käytännön esimerkiksi Sauvolainen ottaa Metsä-Fibren viime helmikuussa julkistaman investointipäätöksen 1,6 miljardin euron biotuotetehtaasta Kemiin.

– Valitettavasti julkisuuteen pullahti silloin uutinen, jossa meidän puolueen nimekäs kansanedustaja sanoi, että Lapin metsiä pitäisi suojella, eikä rakentaa sellutehdasta Kemiin. Kemin vasemmistoliitto kamppaili ihan hirveästi, että sitä uutista saatiin oiottua, ja varmaan ei ihan täysin saatukaan, koska vaalitulos oli mitä oli. Kemi meni.

Sauvolainen jatkaa, ettei vaalitappio välttämättä juuri siitä uutisesta johtunut, mutta puolueen vastustajat ottivat siitäkin kaiken irti.

– Joka nurkan takana oli vastassa, että tehän vastustatte sitä.

Miljoona
palkansaajaa

Lisää palkansaajan ääntä näkyviin ja kuuluviin, se on Sauvolaisenkin viesti vasemmistoliitolle, mikäli puolue haluaa menestyä.

– Yhä edelleen Suomessa on miljoona palkansaajaa, jotka kaipaavat, että työelämää parannetaan.

Myönteisenä Sauvolainen pitää sitä, että vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka oli oikeasti kiky-sopimusta vastaan. Vasemmistolaisten ay-toimijoiden ja ehkä puolueenkin voimalla se saatiin loppujen lopuksi kaadettua, pääluottamusmies kertaa sitä, missä hänen mielestään on onnistuttu.

– Meillä on lähihoitajia, sairaanhoitajia, tehdasduunareita ja kaupan kassoja, jotka kamppailevat yhä edelleen toimeentulon ja perheen elättämisen kanssa. En usko, että heillä on aamulla herätessään heti ensimmäisenä mielessä ilmastonmuutos. Se on tärkeä asia, en sitä kiistä.

Ainoa puolue,
joka oikeassa työelämässä

Puheenjohtaja Li Andersson sanoi tämän juttusarjan avaushaastattelussa, että vasemmistoliitto on se puolue, jolla on eniten työelämäkantoja. Sauvolainen myöntää tämän. Suurin osa vasemmistoliiton ulostuloista koskee hänenkin mielestään niitä asioita.

Mutta sanomaa ei saada läpi.

Miten se sitten saataisiin? Tarvittaisiin enemmän medianäkyvyyttä, jota saa raflaavilla otsikoilla, Sauvolainen uskoo.

– Meidän pitäisi julistaa, että olemme ainoa puolue, joka on oikeassa työelämän asioissa. Ei olla valmiita tekemään joka asiassa kompromissia. On pyhiä asioita, joihin ei vaan voi koskea.

”Meidän pitäisi julistaa, että olemme ainoa puolue, joka on oikeassa työelämän asioissa. Ei olla valmiita tekemään joka asiassa kompromissia.”

Nyt sellainen on ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, josta on taistelu edessä ensi talvena. Päätös poistaa eläkeputki vasemmistoliiton vastustuksesta huolimatta oli Sauvolaisen mielestä onneton. Vasemmistolaisten ay-toimijoiden ja puolueen on pidettävä ääntä, että työttömyyspäivärahassa ei ole mitään leikattavaa.

Jopa 15 prosentin
puolue

Kriittisyydestään huolimatta Tommi Sauvolainen on ja pysyy vasemmistoliiton miehenä. Hän kertaa poliittisen vasemmiston ja ay-liikkeen yli vuosisataisia saavutuksia. Nyt huolettaa, onko koittamassa uusi taantumuksen aika. Yritetäänkö saavutuksia murentaa ja pystytäänkö niitä puolustamaan?

– Minä murehdin vain näitä työntekijöiden asioita enkä mieti kaikkea sitä, mitä valtakunnan poliitikot. Työ on loputon, sitä riittää. Vasemmistoliitolla on tärkeä tehtävä pitää palkansaajan puolta tässä yhteiskunnassa.

Palkansaajia on niin paljon, että vasemmistoliitto voisi olla 10 prosentin, ehkä 12:n ja jopa 15 prosentin puolue, Sauvolainen haarukoi.

– Mutta nyt nämä jotkut ulostulot pistävät ihmisiä epäilemään, että me vastustaisimme teollisuutta ja työpaikkoja. Minä olen sitä mieltä, että suomalainen teollisuus kuitenkin on se, joka tuo hyvinvoinnin tähän maahan.

Vasemmistoliitto, minne menet?

Sarjassa pohditaan vasemmiston ongelmia ja tulevaisuutta.