Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomen työmarkkinoita koskevassa keskustelussa työnantajapuolella on tapana vedota Ruotsiin. Siellä työllisyysaste on korkealla ja ylijäämäinen talous kasvaa, koska työmarkkinat joustavat. Suomi on kuihtuva takapajula.

Faktat kertovat muuta. Ruotsin ja Suomen työmarkkinat ovat luultua samankaltaisemmat, osoittaa Teollisuuden palkansaajien uusi selvitys Miten palkoista sovitaan? Analyysin on kirjoittanut Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen.

Analyysistä käy ilmi, että molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat avainasemassa. Työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste ovat korkeita. Ruotsissa työehtosopimukset kattavat liki 90 prosenttia palkansaajista ja palkkahajonta on Euroopan pienimpiä. Suomessa työehtosopimusten piirissä on 91 prosenttia palkansaajista.

Entä onko Ruotsi paikallisen sopimisen malliesimerkki? Näin voi ehkä sanoa, jos puhutaan julkisesta sektorista. Vuonna 2020 Ruotsin julkisen sektorin palkansaajista 52 prosenttia oli täysin paikallisen sopimisen piirissä ilman rajoituksia.

Yksityisellä sektorilla osuus oli vain 11 prosenttia. 63 prosentille palkankorotus määräytyi yleiskorotuksina.

ILMOITUS

Julkisella sektorilla hajautetun palkanmuodostuksen yleistymistä selittää Kauhasen mukaan suurelta osin sen toimihenkilöitä edustavien ammattiliittojen pyrkimys täysin paikallisella sopimisella saada palkkanormia parempia palkankorotuksia.

Teollisuuden palkansaajien puheenjohtajan Juri Aaltosen mukaan suomalaisen keskustelun ytimessä on usein kansallisen järjestelmämme haukkuminen ja ulkomaisten mallien kehuminen.

Tämä korostuu etenkin työmarkkinakeskustelussa.

Tällä kierroksella työmarkkinahäirikön johtoaseman on ottanut metsäjätti UPM, jota vielä vähän aikaa voimassa olevat liittotason sopimukset eivät estäneet saavuttamasta ennätystulosta kolmannella vuosineljänneksellä.

Enää häiriköt eivät voi vedota siihen, että Ruotsissa kaikki on paremmin. On jopa yllättävää, miten samalla lailla asiat ovat Suomessa ja Ruotsissa.

Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja