Lehtikuva/Emmi Korhonen

Hesburger-kohun käynnistämä PAMin pikalinja poikii riita-asioita ja muuta selvitettävää. Kevään tes-neuvotteluihin ovat siirtymässä ainakin taukokäytännöt ja luottamusmiesjärjestelmät.

Sosiaalisen median palvelu Jodel oli keskeisessä roolissa äskettäisessä Hesburger-kohussa. Ruokaketjun ongelmat tulivat julkisuuteen, kun työntekijät alkoivat keskustella sosiaalisessa mediassa huonoista työolosuhteistaan. Suurissa tiedotusvälineissä (HS 24.10. Vapise ay-liike, seuraava vallankumous alkaa Jodelista) ilmiö ehdittiin jo tulkita ay-liikkeen kyvyttömyydeksi hoitaa tehtäväänsä ja digikärryiltä tippumiseksi.

Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa tapahtumaketju nähdään aivan toisin.

– Tämä on paras juttu pitkään aikaan. Nyt ollaan asian ytimessä, ammattiliitto ryhtyy hoitamaan epäkohtia, kun jäsenistö on niistä kertonut, kommentoi PAMin toimitsija Kenneth Lindström Jodelista käynnistynyttä tapahtumaketjua, jonka seurauksena liiton avaamalle pikalinjalle tuli noin 500 yhteydenottoa.

Lindström iloitsee siitä, että pikaruokaketjujen nuoret ovat löytäneet kanavan, jota kautta työoloista voidaan keskustella. Hän korostaa, että on ihan sama, onko kanava nimeltään Jodel tai joku muu, kunhan viestikanava löytyy. Luottamusmiehen puoleen näissä työpaikoissa voi hyvin harvoin kääntyä, koska niitä ei siellä juurikaan ole.

Emma Grönqvist

Suora keskustelu työpaikoilla on Lindströmin mukaan tosi vähäistä tänä päivänä, sillä työntekijät eivät halua saada itselleen valittajan leimaa.

– Jossakin vaiheessa mitta kuitenkin tulee täyteen. Silloin anonyymi viestikanava ongelman esiin tuomiseksi on tärkeä.

Työelämä on Lindströmin mukaan mennyt ”pahimmillaan tosi härskiksi”. Työnantajan antamat tuntimäärät esimerkiksi ovat usein niin alimitoitettuja, ettei työstä selviä tekemättä osaa omalla ajalla.

Vertaistukea anonyymisti

PAMin nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava järjestöasiantuntija Marjut Pihonen kertoo, että aiemmin Suomi24-sivustolla saattoi syntyä pitkiä keskusteluketjuja, jos vaikkapa jokin työpaikka oli sorsinut työntekijöitä.

– Nyt keskustelu on siirtynyt enemmän Jodeliin ja muille anonyymeille alustoille.

Siirtymisen syy Pihosen mukaan on juuri anonyymiys. Toinen syy avautua työolosuhteista Jodelissa ammattiliiton sijaan selittyy Pihosen mukaan Jodel-palvelun helppoudella ja sillä, että sieltä löytyy nopeasti vertaistukea.

– Toki paljon tulee meillekin ammattiliittoon puheluita työpaikoilta, joissa jokin asia on pielessä, mutta jotta me voimme alkaa ajaa asiaa, soittajan pitää liittyä jäseneksi. Jodeliin turvaudutaan siis varmaan siksikin, että ei ole edes kuultu ay-liikkeestä. Koulussahan ei ay-liikkeestä juurikaan puhuta.

Onko Jodel hyvä viestikanava PAMille?

– Pyörää ei tietenkään kannata keksiä uudestaan, mutta toki mietimme keinoja, joilla mahdollisimman helposti saadaan viestit kulkemaan. Esimerkiksi Whatsapp on osoittautunut tosi käteväksi, sanoo Pihonen, joka lienee liitossa ainoa ”jodlauksia” työnsä puolesta seuraava toimitsija.

200 syvähaastateltu

PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne kertoo, että pikalinjan sadoista yhteydenotoista valikoitui noin 200 ihmistä, joiden kanssa toimitsijat ovat käyneet syventäviä keskusteluja.

– Nyt selvitetään, mitkä tapauksista etenevät riita- tai erimielisyysasioina ja mitkä taas ovat suoraan yritysten kanssa palaveerausta vaativia.

Tässä yhteydessä löytyi Kalliorinteen mukaan myös ihmisiä, jotka ovat innostuneita toimimaan tarvittaessa PAMin yhdyshenkilöinä tai luottamusmiehinä tai työsuojeluvaltuutettuina. Näitä valintaprosesseja käynnistyy siis myös.

Suuri osa esiin tulleista asioista koskee Kalliorinteen mukaan työsuojelullisia asioita.

– Työn kuormittavuusasiat ja taukojen käyttö samoin kuin epäasiallinen tai huono esimiestyö ovat asioita jotka vaativat yritykseltä ja työyhteisöltä pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Kalliorinne toivookin, että kohu ja nuorten palaute sinällään käynnistäisivät eri yrityksissä kehittämisprosesseja, joissa kiinnitettäisiin huomiota jaksamisen kannalta tärkeisiin esimiestyöhön ja taukoihin.

– Palaute koskee pääosin tämänkaltaisia asioita, jotka eivät ole pelkästään lailla ja työehtosopimuksilla määrättäviä vaan toivottavasti herättävät yritykset ajattelemaan, että jos ne haluavat työvoimapulan aikana pitää kiinni työntekijöistä, asioita kannattaa korjata ilman yhtäkään erimielisyysmuistiota.

kun Luottamushenkilö puuttuu

Ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin siirtyviä asioitakin Kalliorinne nimeää kaksi. Ne ovat taukomääräysten parantaminen ja henkilöstön edustusjärjestelmien kehittäminen.

Luottamushenkilöjärjestelmän rakentaminen aloilla, joilla saattaa olla satoja y-tunnuksia eli monta pientä yrittäjää, on vaikeaa.

– Miellämme esimerkiksi McDonald’sin yhdeksi yritykseksi, mutta niitä on monta. Eli luottamusmies pitäisi valita jokaiseen yritykseen erikseen. Tällaiseen pilkottuun ketjuun sataprosenttisen luottamusmiesjärjestelmän rakentaminen on tosi vaikeaa.

– Työnantajaliiton ja PAMin välillä pitäisikin pohtia, miten saataisiin kehitettyä niin kattava järjestelmä, ettei ihmisten tarvitsisi Jodelin kautta hoitaa asioitaan.