Vasemmistolaiset ja punavihreät listat voittivat Itä-Suomessa, Jyväskylässä ja Turussa. Äänestysprosentti laski hieman aikaisemmista vuosista.

Vasemmisto-opiskelijoiden listat ottivat vaalivoittoja korkeakoulujen edustajistovaaleissa ympäri Suomea. Vasemmistolaiset ja punavihreät listat menestyivät etenkin Turun yliopiston ylioppilaskunnassa (TYY), Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa (JYY) ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa (ISYY).

Turussa Turun vihreä vasemmisto sai kolme lisäpaikkaa ja nousi 8 edustajallaan edustajiston toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.

Jyväskylässä Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto sai niin ikään 8 paikkaa edustajistoon, ja on sielläkin edustajiston toiseksi suurin. Jyväskylässä ja Turussa vasemmistolaiset ryhmät kasvattivat paikkamääräänsä 60 prosentilla. Molemmissa kaupungeissa vasemmistolaiset ryhmät ovat edustajiston suurimpia poliittisia ryhmiä.

Jyväskylässä ja Turussa vasemmistolaiset ryhmät kasvattivat paikkamääräänsä 60 prosentilla.

Myös Itä-Suomen vihreä vasemmisto otti vaalivoiton ja nelinkertaisti paikkamääräänsä yhdestä neljään.

–Korona-aika on monin paikoin syventänyt opiskelijoiden ahdinkoa ja eriarvoisuutta. Sen myötä vasemmistolaisen opiskelijapolitiikan tärkeys on korostunut entisestään, kommentoi Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Anna Lemström.

ILMOITUS

–Opiskelijoiden edunvalvonnassa tulee huomioida opiskelijoiden moninaisuus ja tunnustaa koulutuksen itseisarvo sivistyksen kulmakivenä, Lemström sanoo.

Äänestysaktiivisuus notkahti alaspäin

Valtakunnallinen äänestysprosentti vuoden 2021 ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa oli 29,4 prosenttia, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL). Vuoden 2019 edustajistovaaleissa äänestysprosentti oli 32,4 %, eli äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, kun huomioidaan kaikkien 13 ylioppilaskunnan vaalien kokonaistulos.

Trendiä vastusti Taideyliopiston ylioppilaskunta, missä äänestysaktiivisuus kasvoi: TaiYo:n äänestysprosentti oli tänä vuonna 47,68, kun edellisissä vaaleissa se oli noin 22. Myös Oulussa äänestysprosentti kasvoi lähes 10 prosenttiyksiköllä.

–Äänestysaktiivisuuden ja ehdokasmäärän laskua selittää varmasti osittain koronatilanne, joka ei ole mahdollistanut kohtaamisia tai opiskelijoille vahvaa kiinnittymistä opiskeluyhteisöön, arvioi pääsihteeri Sonja Raitamäki SYL:n tiedotteessa.

Vaalit käytiin 11 ylioppilaskunnassa loka-marraskuun vaihteessa.