Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja luonnehti komissiota ”äärimmäiseksi toimenpiteeksi”.

Hallitus on hyväksynyt saamelaisten totuus- ja sovintokomission toiminnan aloittamisen.

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on arvioida saamelaisten Suomessa kokemaa historiallista ja nykyistä syrjintää ja selvittää, miten tämä vaikuttaa saamelaisiin.

Tavoitteena on myös ehdottaa keinoja, jotka edistävät yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä lisäävät tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana.

Asettamispäätöksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti saamelaisten kohteluun liittyvää historiaa hyvin vaikeaksi.

– Meidän pitää yhdessä käydä vaikeatkin kysymykset läpi, ja meidän pitää yhdessä rakentaa luottamusta saamelaisten ja valtion välille. Sen vuoksi on äärettömän tärkeää, että saamelaiset ovat tässä työssä vahvasti mukana, Marin sanoi.

ILMOITUS

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoi olevansa rohkaistunut pääministerin sanoista. Hän arvioi, että komissio luo pohjaa pidemmälle yhteistyölle kahden kansan olemassaololle Suomessa.

– Itse komission asettaminen ei ole suuri voitto, vaan se on enemmänkin äärimmäinen toimenpide siihen, minkä takia aiemmat keinot puolustaa saamelaisten oikeuksia eivät ole onnistunut, Juuso sanoi.

Työaikaa kaksi vuotta

Komissiossa on viisi jäsentä, joihin kuuluvat entinen arkkipiispa Kari Mäkinen sekä työelämäprofessori ja entinen oikeusministeri Hannele Pokka.

Muut jäsenet ovat filosofian maisteri Miina Seurujärvi, hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff ja väitöskirjatutkija Heikki J. Hyvärinen.

Jäsenistä kaksi on valittu valtioneuvoston, kaksi saamelaiskäräjien ja yksi kolttien kyläkokouksen esityksestä. Komission on määrä luovuttaa työstään raportti näille kolmelle taholle vuoden 2023 marraskuun loppuun mennessä.

Valmistelut komission työtä varten ovat olleet käynnissä vuosia, ja aloite asiasta on tullut saamelaiskäräjiltä.