Lehtikuva/Roni Lehti

Miellämme Suomen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, mutta tämä on silti maa, jossa pienituloiset pääsevät kaikkein heikoimmin lääkäripalveluiden piiriin ja köyhä mies kuolee arviolta 12 vuotta aikaisemmin kuin rikas, Li Andersson sanoi SOSTEn paneelissa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tammikuun aluevaaleissa on tärkeää äänestää, koska Suomessa tasa-arvo ei tällä hetkellä toteudu sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Miellämme Suomen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, mutta tämä on silti maa, jossa pienituloiset pääsevät kaikkein heikoimmin lääkäripalveluiden piiriin ja köyhä mies kuolee arviolta 12 vuotta aikaisemmin kuin rikas.

Andersson puhui keskiviikkona SOSTEn järjestämässä aluevaalipaneelissa, jossa edustettuina olivat kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista kärsivät ne, joilla ei ole varaa vaihtaa yksityiselle puolelle, hän sanoi.

– Vasemmistoliittoa kannattaa äänestää, jos haluaa äänestää puoluetta, joka haluaa panostaa tulevilla hyvinvointialueilla erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työolojen ja palkkauksen parantamiseen, joka on sitoutunut puolustamaan lähipalveluita ja ennen kaikkea parantamaan hoitoon pääsyä.

ILMOITUS

Vaalit hyvinvointivaltion ytimessä

SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan tammikuun aluevaaleissa ollaan hyvinvointivaltion ytimessä. Kysymys on siitä, miten kaikki suomalaiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja lähialueella. Mäkynen korosti tässä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) nosti esiin kaksi syytä äänestää aluevaaleissa. Ensinnäkin tulevat hyvinvointialueet tuottavat kaikille tärkeät arjen palvelut ja toiseksi sote-uudistuksen sisältö ratkaistaan kullakin alueella.

Lohen mukaan tulevaisuudessa pitää päästä palvelujen piiriin yhdellä yhteydenotolla.

Leena Meren (ps.) mukaan kyseessä on historian mittavin uudistus.

– Tässä on kysymys ihmisten perusoikeuksista – hengestä, terveydestä, oikeudesta sosiaalipalveluihin.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen puhui matalan kynnyksen palveluiden turvaamisesta ilman että Suomi ajautuu velkakierteeseen. Tämän takia ongelmia tulee ehkäistä ennalta ja toimia yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.

Lohen tavoin Häkkänen sanoi, että sote-uudistuksessa on tehty raami valtakunnan tasolla. Paikallistasolla ratkaistaan, tehdäänkö se hyvin vai huonosti.

Tärkeintä vahvistaa peruspalveluita

Li Andersson piti tärkeimpänä vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksien peruspalveluita. Niiden puutteet näkyvät terveyseroissa ja ongelmien pitkittyessä niiden ratkaiseminen myös kallistuu.

– Tämä on myös uudistuksen suuri lupaus. Nyt kun meillä on rahat ja ammattilaiset yhden organisaation vastuulla, niin ei pitäisi olla estettä sekä resurssien että osaamisen ohjaamisessa nykyistä enemmän perustason sosiaali- ja terveyskeskuksiin.

Anderssonin mukaan kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa pitää tulevaisuudessa olla myös mielenterveyden hoidon osaamista. On saatava rikottua nykyinen rakenne, jossa terveyskeskuksessa hoidetaan fyysisiä sairauksia ja mielenterveyden ongelmiin erikoissairaanhoidossa päästään kiinni vasta pitkän kierroksen kautta.

Andersson kannatti maakuntaveroa

Maakuntaveroa vastustaa koko oppositio, mutta se jakaa myös hallituspuolueita. Selvimmin sitä kannatti vasemmistoliiton Li Andersson demokratiasyistä. Hyvinvointialueilla pitää olla päätäntävaltaa ja tarvittaessa tulonlähteitä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– En usko, että suomalaiset ovat lähteneet tähän siksi, että annettaisiin kaikki valta valtiovarainministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriölle, vaan haluamme, että valitsemillamme päättäjillä on demokraattinen vahva mandaatti ja myös tilivelvollisuutta.

Anderssonin mukaan Suomi panostaa terveydenhuoltoon vähemmän kuin Ruotsi, Tanska ja Norja.

– Me olemme 1,6–1,8 miljardia jäljessä vanhustenhuollon panostuksissa. Olen aivan vakuuttunut, että kollega Häkkänen pitää tämän jälkeen velkavuori-puheenvuoron, joten tuon tämän kokonaiskuvan esille, jotta on selvää, mistä lähdetään liikkeelle, kun soteen on luotu rahoitusmalli, jossa huomioidaan palvelutarpeen kasvu, ja sitäkään ei täysimääräisesti. Mielestäni se ei ole liikaa maassa, jossa väestö ikääntyy.

Häkkänen vastasi talouspolitiikan kokonaisuuden ratkaisevan, riittävätkö rahat. Ruotsi, Tanska ja Norja käyttävät enemmän rahaa, koska niissä on parempi työllisyys.

– Velan varaan ei voi rakentaa vanhus- tai lääkäripalveluja.

Kun vastaa menoista, vastaa myös tuloista

Anderssonin mukaan ainoa inhimillinen ja kestävä tapa saada sosiaali- ja terveydenhuollossa säästöjä aikaan, on palveluketjujen yhteensovittaminen, että ihmiset saavat hoitoa nykyistä nopeammin, sujuvammin ja oikea-aikaisemmin.

SDP:n Matias Mäkynen sanoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijoiden pitäneen hyvinvointialueiden omaa rahoitusta parhaana keinona hillitä kustannusten kasvua sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Tämä ei ole poliittinen mielipiteeni, tämä on taloustieteilijöiden mielipide. Kun vastaa menoista, vastaa myös tuloista ja on silloin vastuussa kokonaisuudesta.

Mäkynen ei uskonut, että maakuntaveroa saadaan aikaan nopeasti. Tammikuun aluevaaleissa ei ratkaista sitä. Se on seuraavien tai ehkä vasta sitä seuraavien eduskuntavaalien asia.

Iiris Suomela (vihr.) puolsi maakuntaveroa myös sillä, että asiakasmaksut eivät saa olla ainoa keino hankkia tuloja, koska se lisäisi painetta niiden korottamiseen.

– Ne ovat jo nyt iso ongelma kaikkein köyhimpien ja varsinkin ikäihmisten kannalta.

Keskustan Lohi vastusti maakuntaveroa ykskantaan, kuten sitä selvittänyt parlamentaarinen komiteakin. Lohi perusteli tätä sillä, että kuntaveroissa eri puolilla maata on jo seitsemän prosenttiyksikön ero. Maakuntavero nostaisi sen asuinpaikasta riippuen jopa kymmeneen.

– Eihän tämä ole yhdenvertaista, näin ei voi tapahtua.

Lohen mukaan aito monituottajamalli hillitsee kustannusten nousua, koska se kirittää myös julkista sektoria.