Lehtikuva/Ina Fassbender

Päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia.

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’hun 31.10.–12.11. Sen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita tiukempiin päästövähennyksiin.

Kokouksen alla ilmassa on sekä toiveikkuutta että huolta.

Useat maat sekä EU ovat ilmoittaneet uusista tiukemmista päästötavoitteistaan. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin kaudella ilmastosopimuksesta irtautunut USA on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n tavoite on vielä kovempi: vähintään 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Kirittävää onkin, sillä kokousta pohjustaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuinen raportti, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5 asteen rajan jo tällä vuosikymmenellä.

YK:n ilmastosopimussihteeristö julkaisi syyskuussa synteesiraportin maiden päästövähennyssitoumuksista. Raportin mukaan päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia 2030 mennessä, kun IPCC:n mukaan niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajata 1,5 asteeseen. Nykytoimilla maapallo lämpenisi noin 2,7 astetta.

ILMOITUS

Reagoitava yhtä tehokkaasti kuin koronaan

WWF Suomen mukaan asetelma ilmastokokoukseen on silti toiveikas. Yhdysvallat on neljän vuoden tauon jälkeen tosissaan mukana Pariisin ilmastosopimuksessa. Kokouksen isäntämaa Iso-Britannia haluaa profiloitua kansainvälisessä diplomatiassa, joten sille kokouksen onnistuminen on tärkeää.

– Myös osa elinkeinoelämästä on alkanut ajaa voimallisesti tehokkaita ilmastotoimia, arvioi WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.

WWF löytää toiveikkuutta ihmiskunnan nopeasta ja tehokkaasta reagoinnista koronapandemiaan. Se osoitti, että valmiutta päätöksiin löytyy kriisin keskellä.

Myös ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii päättäjiltä samanlaista kriisitietoutta. Toistaiseksi valtioiden antamat päästövähennyssitoumukset johtaisivat toteutuessaan maapallon keskilämpötilan nousemiseen noin 2,5 asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, WWF huomauttaa.

– Valtioiden pitää luvata merkittäviä päästövähennyksiä seuraavalle viisivuotiskaudelle, sillä ilmastokriisin eteneminen johtaa pahimmillaan nykyisen hyvinvointimme murenemiseen, Nordman sanoo.

Niinistö päämiesten kokouksessa ensi viikolla

Ilmoituksia tiukemmista päästövähennyssitoumuksista toivotaan erityisesti valtionpäämiehiltä, jotka kokoontuvat World Leaders Summitiin Glasgow’hun 1.–2.11. Suomea päämiesten kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Mikkosen mukaan Pariisin sopimuksen toteuttamiseen tarvitaan nyt uutta puhtia.

– Olemme kaikki sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Erityisesti isoilta talouksilta tarvitaan tiukempia päästövähennyslupauksia, joita toivottavasti kuulemme jo ensi viikonloppuna G20-kokouksesta. Vastuunkantoa tarvitaan jokaiselta.

Glasgow’ssa ei neuvotella maiden päästövähennyssitoumuksista, vaan kokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä.

Kehittyville maille luvattu rahoitus puuttuu

Kokouksessa etsitään ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Kehittyvät maat sitoutuivat Pariisin sopimuksen yhteydessä vähintään 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuosittaiseen ilmastorahoitukseen vuoteen 2025 saakka, mutta rahoituksen toteutuminen näyttää nykyisellään haasteelliselta.

Lisäksi kehittyville maille tarvittaisiin näkymä rahoitukseen myös vuoden 2025 jälkeen. Erityisesti sopeutumisrahoituksen kasvattaminen on kehitysmaille keskeinen prioriteetti.

Myös valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä keskiviikkona 3. marraskuuta. Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten ilmastoasiat saadaan osaksi talouspoliittista päätöksentekoa. Suomea edustaa valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka toimii koalition puheenjohtajana yhdessä Indonesian valtiovarainministerin kanssa.