Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Ilmastonmuutoksen takia tarvitaan ”ennätyksellisiä” ja ”jättimäisiä” investointeja, ministerit katsovat.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on samoilla linjoilla SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin kanssa tarpeesta uudistaa valtiontalouden kehysmenettelyä. Kehyksen ulkopuolelta tehtävät investoinnit vihreään siirtymään ja tki-panostuksiin torjuisivat ilmastokriisiä ja vahvistaisivat Suomen kilpailukykyä, Ohisalo kirjoittaa blogissaan .

Marin aloitti kehyskeskustelun pari viikkoa sitten Helsingin Sanomien puoluejohtajapaneelissa . Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan ”aivan ennätyksellisiä” investointeja myös julkiselta puolelta.

– Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana, hän sanoi.

Marinin mukaan kehysmenettelyä pitäisi uudistaa niin, että investoinnit tulevaisuuteen ovat aidosti mahdollisia.

Ajatusta on kritisoitu siitä, että on vaikea erottaa, mitkä ovat aitoja tulevaisuusinvestointeja ja milloin lisävelka menisi vain tavanomaisten menojen katteeksi. Lisäksi hallitus voi aloittaessaan määritellä itselleen sellaisen kehystason, että se mahdollistaa sen haluamat investoinnit.

ILMOITUS

Viime sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla Marin jatkoi, että kyse on Suomen kilpailukyvystä.

– Miten vastaamme tulevaisuuden isoihin haasteisiin? Suomi ei ole tässä yksin. Esimerkiksi Hollanti on ottamassa erittäin mittavasti lainaa tehdäkseen investointeja vihreään siirtymään. Meidän pitää pysyä kehityksessä mukana ja tehdä näitä investointeja. Kannan huolta Suomen kilpailukyvystä.

”Velkakeskustelu ummehtunutta”

Ohisalon mielestä ”Suomen julkinen keskustelu velasta haisee ummehtuneelta, eikä nosta yhteiskuntaamme tulevaisuuden menestyjien joukkoon”.

Ilmastonmuutos pakottaa rakentamaan yhteiskunnat uusiksi, Ohisalo toteaa. Asuminen, liikkuminen, ruoantuotanto ja moni muu on pystyttävä jatkossa tekemään kestävämmin.

Tämä kaikki vaatii nykyistä enemmän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa. Nyt Ohisalon mukaan Suomi ja koko Eurooppa on jäämässä TKI-panostuksissa pahasti jälkeen. Sillä tiellä ei ole varaa jatkaa.

”Jotta TKI-panostukset saadaan nousuun, myös valtion pitää olla asiassa aktiivinen. Suomella on tavoite nostaa TKI-toiminta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se vaatii valtiolta jättimäisiä lisäinvestointeja, joita on vaikeaa ellei mahdotonta toteuttaa ilman lisävelkaa”, ministeri kirjoittaa.

Käytännössä tämä vaatii hänen mukaansa uudistusta tapaan käsitellä valtiontalouden kehyksiä.

”Perustellut ilmasto- ja TKI-investoinnit tulisi käsitellä erilaisina menoina kuin juoksevat kulut. Sellaisina, joita varten lisävelka voidaan hyväksyä joko kehyksen ulkopuolisena menona tai muuten huomioida se kehystä korottavasti.”

Ohisalosta aiheeton velkapelon lietsonta on yhtä perusteetonta kuin täysin huoleton suhtautuminen valtionvelkaan. On löydettävä keskitie.

”Suomen ei pidä olla sinisilmäinen. Jos koko maailma ottaa halpaa velkaa taloutensa uudistamiseen, kannattaako meidän todella jäädä katsomaan sivusta?” hän kysyy.