”Jos pientä työeläkettä saavien asemaa halutaan parantaa, löytyy rahoitukseen myös keino, jolla ei tarvitse kajota työeläkerahastoihin”, kirjoittaa Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Kalevi Kivistö järjestön verkkosivuilla .
Kivistö kommentoi kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) ja 21 muun SDP:n kansanedustajan hiljattain esiin nostamaa kysymystä pienten eläkkeiden korottamisesta, joka kustannettaisiin työeläkerahastojen tuotolla. Esitys herätti voimakasta kritiikkiä ja viimeksi siitä irtisanoutui SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla.
Kivistön mukaan Kiljusen ehdotukseen suhtautuminen edellyttää vastaamista kahteen kysymykseen: Halutaanko pieniä työeläkkeitä korottaa, ja jos halutaan, miten se rahoitetaan.
Korotuksen rahoittaminen työeläkerahastojen tuotolla on torjuttu vetoamalla työeläkejärjestelmän pitkän tähtäimen rahoitusongelmiin, joita rahastoihin kajoaminen pahentaisi.
Kivistö nostaa esiin keinon parantaa pientä työeläkettä saavien asemaa kajoamatta työeläkerahastoihin. Idea lähtee siitä, että pientä työeläkettä saava on oikeutettu saamaan myös kansaneläkettä. Se on työeläkevähenteinen niin, että pienen 56 euron suojaosan kuukaudessa jälkeen työeläkkeen kasvu pienentää kansaneläkettä 50 prosenttia työeläkkeen lisäyksestä.
Kansaneläkkeen maksaminen loppuu, kun työeläke nousee 1 368 euroon kuukaudessa tai parisuhteessa elävällä 1 226 euroon.
Eläkepoliittinen kannustinloukku
Suomen eläkejärjestelmää arvioinut tanskalainen professori Torben M. Andersen on todennut kansaneläkkeen työeläkevähenteisyyden vuoksi ansiotulojen kasvusta seuraavan työeläkkeen marginaaliveron nousevan tämän ryhmän kohdalla korkeaksi.
”Kansaneläkkeen nopea pieneneminen työeläkkeen vähänkin kasvaessa leikkaa kokonaiseläkkeen kasvua hyvin nopeasti. Tässä on eläkepoliittinen kannustinloukku, johon on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota”, Kivistö kirjoittaa.
Pienentämällä sitä prosenttia, jolla työeläkkeen kasvu leikkaa kansaneläkettä voitaisiin hänen mukaansa pientä työeläkettä saavien eläkettä parantaa tarvitsematta koskea työeläkerahastoihin.
”Kustannusten suuruus riippuisi siitä, kuinka paljon kansaneläkkeen vähenemisprosenttia pienennettäisiin. Kustannuksista vastaisi Kansaneläkelaitos eli viime kädessä valtio. Määrärahatarve olisi budjettineuvotteluissa esillä muiden rahoitustarpeiden rinnalla”, hän toteaa.