Nuorten EU-teemavuosi 2022
Koronakriisin vuoksi unohdetuksi sukupolveksi putoava nuoriso nostetaan teemavuoden kohteeksi EU:ssa ensi vuonna. Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksen nuorison teemavuodesta 15.10., ja seuraavaksi kantansa asiaan muodostavat Euroopan parlamentti ja Alueiden komitea.
Ajatuksena on kannustaa nuoria ja antaa heille tunnustusta sekä parempia mahdollisuuksia. Tavoite on tukea sukupolvia, jotka ovat joutuneet uhraamaan eniten pandemian aikana.
Käytännön päämääränä on avata nuorille lisää mahdollisuuksia käyttää EU:n toimintoja hyväkseen ja hankkia koulutusta sekä kokemusta. Heikoimmassa asemassa oleville nuorille käynnistetään uusi ohjelma. Tapahtumat ja toimenpiteet aiotaan saada käyntiin tammikuussa 2022.
Euroopan Alueiden komitean tuore alue- ja kuntabarometri paljastaa koronakriisistä piirteitä, joista on toistaiseksi vaiettu. Erot alueiden välillä ja niiden sisällä kasvavat, köyhyys leviää, ja samalla kuntien ja alueiden talouteen on revennyt valtavia vajeita.
EU koetaan usein kapeasti 27 jäsenvaltion yhteisöksi, vaikka unioni on paljon enemmän kuin valtiot. EU:ssa on 90 000 kuntaa ja yli 300 aluetta sekä 1,1 miljoonaa vaaleilla valittua alue- ja kuntapäättäjää, jotka toimivat yli 400 miljoonan ihmisen edustajina.
Kunnat ja alueet vaarassa
Euroopan alue- ja kuntabarometri 2021 antaa hälyttävän kuvan EU:n kuntien ja alueiden tilanteesta. Julkisuudessa esillä ovat tartunta- ja talousluvut, mutta pandemian aiheuttama sosiaalinen velka sekä kuntien ja alueiden talouden romahdus ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota.
Pandemia repi Euroopan alueiden ja kuntien talouteen 180 miljardin vajeet viime vuonna, barometri osoittaa. Alue- ja kuntatalous on hälyttävän huonolla tolalla useimmissa EU-maissa.
Kuntiin ja alueille iskeneiden talousvaikeuksien taustalla on saksiefekti. Koronakriisi on lisännyt kuntien ja alueiden kustannuksia EU:ssa yli 125 miljardilla eurolla jo viime vuoden aikana, ja samaan aikaan kriisi leikkasi niiltä 55 miljardin arvosta tuloja.
Koronakriisin kuntien ja alueiden talouteen yhtäkkisesti aiheuttama saksiefekti on suhteettoman suuri, kun sitä vertaa esimerkiksi EU:n aluetukiin. Euroopan parlamentin kesäkuussa hyväksymä koheesiopolitiikan paketti lupaa alueille seitsemän vuoden kaudella 2021–2027 kehittämistukia 373 miljardia, mutta niiltä on leikkautunut yhdessä vuodessa pois puolet tuosta summasta.
Suomi pandemian ”voittajana”
Saksiefektin aiheuttamat vajeet jakautuvat epätasaisesti. Suomessa hallitus kattaa kaikki koronakriisin kunnille aiheuttamat lisäkulut, mutta vastaavaan ei ole mitään mahdollisuutta esimerkiksi Kyproksella, jossa kunnat ovat menettäneet 25 prosenttia tuloistaan. Bulgariassa kuntien ja alueiden tuloista katosi 15 prosenttia ja Italiassa lähes kymmenesosa.
Euroopan alueiden komitea on tuottanut alue- ja kuntabarometrista myös ”Valokeilassa Suomi” -tarkastelun. Se osoittaa, että Suomi kuuluu pandemian ”voittajiin”.
Suomessa koronapandemian terveysvaikutukset ovat olleet toistaiseksi vähäisiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Suomessa koronan vuoksi kuolleiden määrät ovat vertailumaita alhaisempia eikä meillä ole todettu merkittävää ylikuolleisuutta.
Suurimmat ylikuolleisuusluvut on todettu koronan vuoksi Pohjois-Italian alueilla, esimerkiksi Bergamon provinssissa (+63 prosenttia). Myös monilla Espanjan alueilla on jouduttu kirjaamaan suuria ylikuolleisuuslukuja, esimerkiksi Madridin alueella (+44 prosenttia).
Suomen talous on selviytynyt kriisistä paljon paremmin kuin muut euromaat. Koronavuonna 2020 euroalueella bruttokansantuote supistui keskimäärin –6,5 prosenttia, Suomessa –2,8 prosenttia.
Covid-köyhyys leviää
Koronakriisi tuo mukanaan syviä sosiaalisia ongelmia, joiden vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Jos huomio kohdistetaan vain välittömiin talous- ja terveystekijöihin, pidemmän aikavälin sosiaaliset ongelmat jäävät piiloon ja kasautuvat tuhoisasti.
– Haluan tehdä tämän täysin selväksi: covid-köyhyys on todellisuutta yhä useammille ihmisille, sanoi Alueiden komitean puheenjohtaja Apostotolos Tzitsikostas julkistaessaan alue- ja kuntabarometria.
”Covid-köyhyys on todellisuutta yhä useammille ihmisille.”
Covid-köyhyys kohdistuu barometrin mukaan pahimmin ihmisiin, joilla oli jo ennestään syrjäytymisriski. Koronakriisi katkaisi seitsemän vuotta kestäneen myönteisen jakson, jonka aikana työllisyys kohentui kautta Euroopan myös riskiryhmien osalta.
Euroopan nuoret kärsivät työllisyyden heikentymisestä eniten. Nuorista uhkaa tulla menetetty sukupolvi kautta Euroopan. Eroja alueiden ja ihmisryhmien välille repii myös etätyön vaatimien digitaalisten yhteyksien kehittymättömyys. Toistaiseksi vain Saksa ja Ruotsi ovat kyenneet kuromaan yhteen kaupunkien ja maaseudun eroja digiyhteyksissä.
Lisäksi Euroopan Alueiden komitealla on huoli siitä, että koronakriisin voittaminen on hidasta sen vuoksi, että alueet ja kunnat on sysätty syrjään elpymiseen tarvittavista toimista. Vain muutamat maat kuten Saksa ja Puola ovat ottaneet alueiden ja kuntien osallistumisen todesta. Eurooppa voi toipua koronakriisistä vain, jos kaikki hallinnon tasot alueita, kuntia ja kyliä myöten ovat mukana elpymisponnisteluissa.
Nuorten EU-teemavuosi 2022
Koronakriisin vuoksi unohdetuksi sukupolveksi putoava nuoriso nostetaan teemavuoden kohteeksi EU:ssa ensi vuonna. Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksen nuorison teemavuodesta 15.10., ja seuraavaksi kantansa asiaan muodostavat Euroopan parlamentti ja Alueiden komitea.
Ajatuksena on kannustaa nuoria ja antaa heille tunnustusta sekä parempia mahdollisuuksia. Tavoite on tukea sukupolvia, jotka ovat joutuneet uhraamaan eniten pandemian aikana.
Käytännön päämääränä on avata nuorille lisää mahdollisuuksia käyttää EU:n toimintoja hyväkseen ja hankkia koulutusta sekä kokemusta. Heikoimmassa asemassa oleville nuorille käynnistetään uusi ohjelma. Tapahtumat ja toimenpiteet aiotaan saada käyntiin tammikuussa 2022.