Meksiko oli aiemmin pakolaisten ja siirtolaisten lähtö- tai kauttakulkumaa matkalla Yhdysvaltoihin. Nyt yhä useampi tulija anoo lupaa jäädä Meksikoon. He pakenevat Keski-Amerikasta tai Karibialta väkivaltaa ja ilmastokriisiä.
Yesenia, 31, lähti seitsenvuotiaan tyttärensä kanssa syyskuussa Hondurasista pakoon jengiväkivaltaa ja vesipulaa. Heidän kotikaupunkinsa San Pedro Sula kuuluu maailman väkivaltaisimpiin.
– Mara-jengit uhkailivat minua, ja vedestä oli pulaa, koska sateet jäivät tulematta. Oli pakko lähteä, päämäärällä ei ollut väliä. Jään minne tahansa, missä saan luvan oleskella, Yesenia kertoo.
Meksikon eteläiseen Chiapasin osavaltioon saavuttuaan kaksikko jatkoi bussilla ja liftaten kohti pohjoista.
– Nukuimme vuorilla, kävelimme, kärsimme nälästä, sateesta ja kylmyydestä.
Nyt Yesenia majailee tyttärensä kanssa Meksikon pääkaupungissa ja odottaa vastausta turvapaikkahakemukseensa. Se kestää, koska hakijoita on koko ajan enemmän. Siirtolaisia avustavat järjestöt pyrkivät tarjoamaan heille majoitusta, ruokaa ja vaatteita, mutta varastot ovat ehtyneet väkimäärän kasvaessa.
Kuivuutta ja hurrikaaneja
Meksiko sekä Keski-Amerikan ja Karibian valtiot ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Kuivuus ja tuhoisat hurrikaanit ajavat joukoittain ihmisiä etsimään elinkelpoisempia asuinseutuja kotimaassaan tai sen rajojen ulkopuolella.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO on ennustanut Atlantille tällä kaudella – joka päättyy marraskuun lopussa – 17 trooppista hirmumyrskyä eli hurrikaania. Lisäksi esimerkiksi Honduras potee niin kovaa kuivuutta, että sen vuoksi julistettiin syyskuussa hätätila.
Toistuvat myrskyt rusikoivat myös Karibian saarivaltioita. Haitissa tapahtui lisäksi elokuussa voimakas maanjäristys, joka vaati yli 2 000 ihmisen hengen.
Vuonna 2017 saaria koettelivat erityisen pahat rankkasateet. Haitilainen Sadaam, 30, päätti silloin jättää kotimaansa. Hän matkusti ensin Chileen ja sieltä tänä vuonna Meksikoon, josta anoi oleskelulupaa humanitaarisin perustein.
– Työskentelin Haitissa rautakaupassa. Se jouduttiin sulkemaan sateiden ja tulvien vuoksi, ja menetin työni, Sadaam muistelee. Hän saapui Meksikoon syyskuussa vaimonsa, poikansa ja veljensä perheen kanssa. Avustusjärjestö on majoittanut heidät väliaikaisesti hotelliin.
– Olen valmis tekemään mitä tahansa. Ainoa, mitä pyydän, on päästä töihin, Sadaam vetoaa. Hänelle on jo tarjottu siivoojan paikkaa hotellista, mutta töitä ei voi aloittaa ennen kuin oleskelulupa on varmistunut.
Ilmastopakolaisia ei tilastoida
YK:n mukaan Kuubaa, Meksikoa ja Haitia koetteli jaksolla 2000–2019 kaikkiaan 110 myrskyä, joiden aineelliset tuhot nousivat liki 34 miljardiin euroon. Vahinkoja kärsineitä ihmisiä oli 29 miljoonaa ja kuolleita 5 000, joista 85 prosenttia Haitissa.
Vuonna 2020 sääilmiöiden kotoaan häätämien ihmisten määrä räjähti El Salvadorissa, Guatemalassa, Haitissa ja Hondurasissa. Heitä ei edelleenkään tilastoida ilmastopakolaisiksi, mutta sitä vaativat äänet voimistuvat koko ajan.
Ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun suhteisiin perehtynyt tohtori Armelle Gouritin vahvistaa, että ilmastopakolaisuus on kasvussa alueella. Täsmällistä tietoa ei kuitenkaan ole siitä, moniko siirtolainen tai pakolainen lähti liikkeelle ilmastosyistä.
– Syyt tahtovat jäädä piiloon, varsinkin hitaasti etenevien ilmiöiden, kuten kuivuuden ja aavikoitumisen, kohdalla, hän sanoo.
Gouritin on julkaissut tänä vuonna kirjan Meksikon sisäisten ilmastopakolaisten suojeluntarpeesta. Verkkaisesti kehittyvän ahdingon ohella hän listaa äkillisiä katastrofeja, kuten hurrikaanit, vesipulasta kumpuavat väkivaltaisuudet, viranomaisten päättämät väestönsiirrot, merenpinnan nousu ja uusiutuvaa energiaa tuottavien megahankkeiden vaikutukset.
Meksikon vetovoima kasvoi
Meksikon siirtolaisviranomaiset ovat pidättäneet tänä vuonna elokuun alkuun mennessä 148 903 henkilöä eli melkein tuplasti koko viime vuoden määrän, joka oli 82 379.
Tämän vuoden tulokkaista on Hondurasista lähes 68 000, Guatemalasta 45 000, El Salvadorista 12 000 ja Haitista noin 7 200.
Samaan aikaan yltyvät myös karkotukset. Elokuun alun tilaston mukaan Meksiko torjui 65 799 henkilön maahantuloyrityksen perusteettomana. Koko viime vuonna karkotuksia oli 60 315.
Turvapaikkaa haki Meksikosta syyskuun loppuun mennessä 90 314 henkeä, joista valtaosa tuli Hondurasista, Haitista, Kuubasta, El Salvadorista ja Venezuelasta.
Syyskuun alkuun mennessä Meksiko oli myöntänyt 13 100 pysyvää turvapaikkaa, joista lähes puolet hondurasilaisille. Meksikon asukasluku on noin 130 miljoonaa.