Lehtikuva/Mikko Stig

Etelä- ja länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin itä- ja pohjoissuomalaiset.

Suomen väestön terveydessä ilmenee sitkeitä eroja, jotka johtavat siihen, että osa ihmisistä elää sairaamman ja lyhyemmän elämän kuin toiset, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu.

Erot väestöryhmien välisessä terveydessä ovat vuosien kaventamistoimien jälkeen pysyneet ennallaan, joiltakin osin jopa kasvaneet.

Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että mitä alhaisempi on ihmisen sosioekonominen asema esimerkiksi tulojen tai koulutusryhmän mukaan katsottuna, sitä heikompi on hänen terveytensä. Tämä näkyy esimerkiksi ylempien ja alempien koulutusryhmien välisessä elinajanodotteessa ja sairastavuudessa.

Terveyserot ovat jopa kasvaneet.

Esimerkiksi alkoholiin liittyvät kuolintapaukset ovat pienituloisilla miehillä selkeästi yleisempiä kuin suurituloisilla miehillä. Vuonna 2018 hyvätuloisiksi miehiksi laskettavia menehtyi alkoholiin liittyen alle 1 000, pienituloisia taas lähes 5 000.

Afrikasta tulevat kokevat
olonsa terveimmäksi

Terveys vaihtelee myös eri etnisissä ryhmissä, THL toteaa. Esimerkiksi maahanmuuttajien väliset erot ovat suuria ja heidän terveytensä voi olla heikompi, mutta myös parempi kuin koko väestöllä. Myös sukupuolten välillä on eroja.

ILMOITUS

THL:n tutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajaryhmistä Afrikasta tulevat kokevat olonsa kaikkein terveimmiksi, jopa koko väestöä keskimäärin paremmaksi. Ryhmään ei selvityksessä laskettu Pohjois-Afrikkaa.

Myös EU:sta, ex-Jugoslavian alueelta ja Pohjois- tai Etelä-Amerikasta tulevat ovat itsensä terveimmiksi kokeneiden joukossa.

Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Aasiasta tulleet kokivat maahanmuuttajaryhmistä tutkimuksessa itsensä vähiten terveiksi. Kuitenkin tästäkin ryhmästä vähintään puolet koki terveytensä hyväksi.

Asuinpaikka määrittää
terveyttä

Väestön terveys vaihtelee sosioekonomisten tekijöiden lisäksi myös alueiden välillä. Etelä- ja länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin itä- ja pohjoissuomalaiset. Esimerkiksi itäisessä Suomessa asuvat arvioivat työkykynsä useammin heikentyneeksi kuin läntisessä Suomessa asuvat.

Jotta sitkeässä oleviin väestön terveyden eroihin pystytään puuttumaan tehokkaasti, tarvitaan tietoa nykytilasta, sekä erojen systemaattista seurantaa ja arviointia, THL toteaa.