Perussuomalaiset syyttää hallitusta ”hallitsemattoman humanitaarisen maahanmuuton edistämisestä” välikysymyksessä, jota eduskunta käsittelee keskiviikkona.
”Suomen julkisen talouden tila ei ole kestävä, mutta hallitus entisestään paisuttaa sen kokoa ja lisää veronmaksajan taakkaa toissijaisilla ja oman ideologiansa mukaisilla hankkeilla. Järjestelmän kestävyys uhkaa murtua, ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja”, välikysymyksessä väitetään.
Välikysymykseen vastannut sisäministeri Maria Ohisalo kertoi, ettei pitkän aikavälin turvapaikanhakijamäärien tarkastelu tue väitettä, jonka mukaan Suomeen tulisi suhteellisesti katsoen erityisen paljon turvapaikanhakijoita.
– Viime vuosina Suomen hakemusmäärät ovat olleet puolen prosentin luokkaa koko EU+ -alueella jätetyistä turvapaikkahakemuksista, hän sanoi.
EU+ kattaa EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Sveitsin ja Norjan.
– Suomeen on viime vuosina saapunut ennätyksellisen vähän turvapaikanhakijoita, mutta olemme luonnollisesti varautuneet siihen, että määrät voivat nousta, kun koronatilanteeseen liittyviä matkustamisrajoituksia eri maissa puretaan. On myös mahdollista, että Afganistanin tilanne vaikuttaa jollakin aikavälillä Eurooppaan ja Suomeen kohdistuvaan muuttoliikkeeseen.
Maahanmuuttajan nettovaikutuksesta julkiseen talouteen Ohisalo sanoi sen voivan olla joko negatiivinen tai positiivinen.
– Vaikutus riippuu monesta seikasta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on olennaista, kuinka suuria maahanmuuttajien ansioista kertyvät verotulot ovat suhteessa kustannettuihin etuuksiin ja palveluihin pitkällä aikavälillä.
Ohisalon mukaan politiikkatoimia kehittämällä voidaan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia, millä on vaikutusta myös maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin. Maahanmuuton taloudellisin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, tehostamalla maahanmuuton prosesseja sekä edistämällä maahanmuuttajien työllistymistä.
– Kansainvälisen suojelun tarjoaminen sitä tarvitseville on keskeinen eurooppalainen arvo. Suomeakin sitovat kansainväliset ja EU-velvoitteet edellyttävät, että teemme osuutemme hädänalaisten auttamiseksi.
Suomen turvapaikkapolitiikassa Ohisalo korosti EU-yhteistyötä.
– Pidämme tärkeänä, että hakijoita kohdeltaisiin kaikissa EU:n jäsenmaissa kansainväliset ja korkeat eurooppalaiset normit täyttäen, eikä yksi jäsenvaltio näyttäydy toista houkuttelevampana. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää kehitetään niin, että hakijoiden luvatonta liikkumista jäsenmaasta toiseen tapahtuisi mahdollisimman vähän. Suomessa on korkeat standardit esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa. Hallitus näkee tärkeänä pyrkiä hyvien käytäntöjen vakiintumiseen EU:n laajuisesti.