IPS

Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti syyskuussa, että Kiina lakkaa rahoittamasta uusia hiilivoimaloita ulkomailla. Näin maailman suurimmat taloudet pääsivät konsensukseen kehitysmaiden hiilivoimaloiden rahoituksen lopettamisesta.

Ennen päätöstä Kiina vastasi yhdessä Japanin ja Etelä-Korean kanssa 90 prosentista hiilivoimaloiden rahoituksesta niiden omien rajojen ulkopuolella. Japani ja Etelä-Korea luopuivat rahoituksesta jo aiemmin tänä vuonna. Päätökset vähentävät merkittävästi kehitysmaiden hiilivoimainvestointeja.

Hiilidioksidipäästöt vähenevät, mutta muuten uusien hiilivoimaloiden rakentamatta jääminen on kehitysmaiden kannalta ongelmallista. Ne tarvitsisivat sen energian, joka niiltä nyt jää saamatta. Esimerkiksi Afrikan sähköntuotannon pitäisi Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan yli kaksinkertaistua seuraavan 20 vuoden aikana, mikäli nykyistä kehitystä haluttaisiin jatkaa.

Jotta kehitysmaiden takamatka ei pitenisi, vauraiden maiden pitäisi hiilivoimainvestoinneista luopumisen lisäksi investoida kehitysmaiden energianmuutokseen. Vaatimusta luopua hiilivoimasta on hankala perustella, kun niin USA kuin Kiinakin yhä surutta polttavat hiiltä voimaloissaan. Esimerkiksi vuonna 2019 Kiinan sähköstä 65 prosenttia saatiin hiilivoimaloista, jotka syytivät ilmakehään 4,9 gigatonnia kasvihuonekaasuja.

Englanninkielinen versio