Lehtikuva/Hanna Matikainen

Kotitaloudet rahoittavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoistaan omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa terveysmenot muodostivat keskimäärin noin neljä prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2016, mikä vastaa 623 euroa vuodessa henkeä kohden. Pienituloisilla terveysmenot haukkasivat suuremman osan kokonaiskulutuksesta kuin suurempituloisilla, vaikka euromääräisesti suurituloisemmat kotitaloudet käyttivät enemmän rahaa terveysmenoihin.

Asia käy ilmi THL:n ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista, jossa tarkasteltiin kotitalouksien terveysmenoja vuosien 2006, 2012 ja 2016 kulutustutkimusaineistojen ja kansainvälisten tilastojen avulla.

Suomessa korostuvat erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut.

Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat myös yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn.

Katastrofaaliset menot kasautuvat ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille

ILMOITUS

WHO:n käyttämien mittarien perusteella noin 89 000 suomalaista kotitaloutta, 3,3 prosenttia kaikista, köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia vuonna 2016.

Katastrofaaliset eli hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn oli noin 102 000 kotitaloudella.

Tutkimusjakson aikana katastrofaalisten menojen yleisyys laski hieman ja köyhdyttävät terveysmenot pysyivät melko samalla tasolla siitä huolimatta, että Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu 2010-luvulla useaan otteeseen, erityisesti vuonna 2016.

– Ajanjaksolla köyhimpien kotitalouksien maksukyky on parantunut, mutta toisaalta itse maksetut terveyskulut ovat myös harvinaistuneet köyhien keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että terveyskuluja korvattiin yhä enemmän toimeentulotuesta tai siitä, että joidenkin palvelujen, kuten suun terveydenhuollon, käyttö väheni maksukorotusten vuoksi, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Pitkät odotusajat haittaavat palvelujen saatavuutta

Kansainvälisen kyselyn perusteella Suomessa on verrattain yleistä, että ihmiset eivät saa terveydenhuollon palveluita siinä määrin kuin kokevat niitä tarvitsevansa. Yleisimpiä tyydyttymättömät palvelutarpeet ovat pienituloisilla kotitalouksilla.

– Maksut ovat yksi potentiaalinen este palveluiden ja lääkkeiden saatavuudelle. Palvelujen saatavuudelle ensisijainen este näyttäisi kuitenkin olevan pitkät odotusajat, toteaa Turun yliopiston erikoistutkija Katri Aaltonen.