All Over Press/EPA-EFE/Jorge Torres

Hallitus on entisestään kiristänyt ruuvia ennen Nicaraguan marraskuun vaaleja. Suuri pidätysaalto kohdistui arvostelijoihin kesällä.

Nicaraguan presidentti Daniel Ortega tavoittelee neljättä perättäistä kauttaan marraskuun 7. päivänä pidettävissä vaaleissa. Pyrkimystä helpottaa se, että kaikki varteenotettavat kilpailijat on raivattu tieltä pois.

Nicaraguassa on toukokuusta lähtien pidätetty yli 30 oppositiohenkistä ihmistä. Heidän joukossaan on kahdeksan opposition presidenttiehdokkaiksi pyrkinyttä. Lisäksi kaksi ehdokasta on lähtenyt maanpakoon, yksi on luopunut vapaaehtoisesti ja yhden ehdokkuutta ei vaalilautakunta hyväksynyt.

Pidätettyihin kuuluu myös toimittajia, opiskelijoita, talonpoikaisjohtajia sekä huomattavia entisiä sandinisteja eli Ortegan puolueen FSLN:n jäseniä.

Pidätettyjen joukossa on huomattavia entisiä sandinisteja.

Entinen kenraali, 73-vuotias Hugo Torres pidätettiin kesäkuussa. Hän osallistui 1970-luvulla sandinistien taisteluun oikeistodiktaattori Anastasio Somozan kaatamiseksi. Torres eli ”Comandante Uno” oli mukana operaatiossa, jolla Ortega saatiin vapautettua vankilasta vuonna 1974.

Torresin tavoin pidätettiin kesäkuussa Dora María Téllez, joka Somozan vastaisessa sissisodassa tunnettiin nimellä ”Comandante Dos”. Sandinistien valtaannousun jälkeen hän toimi terveysministerinä.

ILMOITUS

Syyskuussa annettiin pidätysmääräys sandinistijohtajiin kuuluneesta kirjailija Sergio Ramirezista, joka vuosina 1985–1990 toimi Ortegan varapresidenttinä. Ramirez oli heinäkuussa muuttanut Costa Ricaan, joten hän on edelleen vapaalla jalalla.

Ramirez, Téllez ja Torres ovat olleet mukana Sandinistien uudistusliikkeessä (MRS), joka perustettiin 1995 vastalauseeksi Ortegan itsevaltaisille otteille ja korruptiolle. MRS on osallistunut vaaleihin erilaisissa opposition yhteenliittymissä.

Sandinismista jäi
vain retoriikka

Noustuaan valtaan 1979 sandinistit toteuttivat yhteiskunnallisia uudistuksia kuten maauudistuksen ja lukutaitokampanjan. Ortega valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuoden 1984 vaaleissa, joita on pidetty rehellisinä.

Presidentti Ronald Reaganin hallitus tuki salaisesti contra-kapinallisten käymää horjutussotaa sandinistihallintoa vastaan. Yhdysvallat sabotoi myös Nicaraguan ulkomaankauppaa miinoittamalla maan tärkeimmän sataman.

Ortega ja sandinistit kärsivät shokkitappion vuoden 1990 vaaleissa ja presidentiksi nousi opposition Violeta Chamorro. Ortega hävisi presidentinvaalit myös vuosina 1996 ja 2001.

Vuoden 2006 vaaleissa Ortega palasi valtaan, mutta hänellä ei ollut sandinistien alkuperäisten ihanteiden kanssa enää muuta tekemistä kuin retoriikka.

Ortega hankki ennen vaaleja katolisen kirkon ja konservatiivisen oikeiston hyväksynnän ajamalla läpi lain, jolla abortti kiellettiin kaikissa tapauksissa. Hän valitsi varapresidentikseen entisen contrajohtajan Jaime Morales Carazon.

Tammikuussa 2007 alkaneella presidenttikaudellaan Ortega rakensi järjestelmän, jossa korruptiolla pidettiin armeija, poliisi ja Nicaraguan vanhat mahtiperheet tyytyväisinä. Korruptio toki oli leimannut myös oikeistopresidenttien valtakausia.

Ortega voitti myös vuoden 2011 vaalit. Vuonna 2014 parlamentti poisti perustuslaista presidentin kausirajoitukset, ja niin Ortega valittiin uudelleen 2016. Tuolloin perhe otti haltuun myös varapresidentin postin, kun tehtävään valittiin Ortegan puoliso Rosario Murillo.

Ote kiristyi vuoden 2018
protestien jälkeen

Huhtikuussa 2018 Nicaraguassa alkoi laajojen, useita kuukausia jatkuneiden mielenosoitusten sarja. Alun perin protestit kohdistuivat suunniteltuihin veronkorotuksiin ja eläkkeiden leikkauksiin, mutta niihin liittyi yleistä tyytymättömyyttä Ortegan hallintoa kohtaan. Mukaan tuli erityisesti opiskelijoita ja nuoria.

Hallitus vastasi mielenosoituksiin kovilla otteilla. Parlamentti hyväksyi niitä vastaan terrorisminvastaisen lain, ja yli 300 protestoijaa ammuttiin hengiltä. Pidätetyt ovat kertoneet kidutuksista.

Entisen varapresidentin Sergio Ramirezin tuoreen pidätysmääräyksen syynä lienee hänen kirjoittamansa, vuoden 2018 tapahtumia kriittisesti kuvaava romaani Tongolele no sabía bailar, joka on kielletty Nicaraguassa.

Ortegan mukaan protesteissa oli kyse ulkomailta johdetusta, Yhdysvaltain imperialistisesta aggressiosta. Tämä on ollut hänen vakioväitteensä kaikkea kritiikkiä vastaan.

Vuoden 2018 tapahtumien jälkeen Ortega on edelleen kiristänyt otettaan ja ottanut oikeuslaitoksen yhä tiukemmin haltuunsa.

Viime vuoden lokakuussa säädettiin laki, jonka mukaan kaikkien ulkomailta rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen jäsenten on rekisteröidyttävä ”ulkomaisiksi agenteiksi”. He eivät voi olla vaaleissa ehdokkaina.

Muutamaa päivää myöhemmin säädettiin laki kyberrikoksista. Sen mukaan ”väärän tai harhaanjohtavan” informaation levittämisestä voidaan tuomita vankilaan. Harhaanjohtavuuden määrittää hallitus.

Tammikuussa hyväksytyllä lailla vietiin vaalioikeus henkilöiltä, jotka ovat ”lietsoneet maan sisäisiin asioihin puuttumista”.

Amnesty Internationalin helmikuussa julkaiseman raportin mukaan kaikki toisinajattelu ja kritiikki on nyt kielletty.

Ortega vähätteli
koronapandemiaa

Vaalien alla Nicaraguasta on tullut täysi poliisivaltio. Diktatuurien perinteiseen tapaan pidätykset tapahtuvat usein öisin.

Pidätetyt – joista osa on yli 70-vuotiaita – ovat olleet viikkoja tai kuukausia teillä tietymättömillä ilman yhteyttä Punaiseen Ristiin, lakimiehiin tai omaisiinsa.

Pidätetyille on asetettu tekaistulta vaikuttavia syytteitä rahanpesusta, salaliitosta ja jopa murhasta. Tuomioita annetaan suljetuissa oikeudenistunnoissa.

Nicaraguasta on viime vuosina lähtenyt yli 120 000 ihmistä pyrkimään Yhdysvaltoihin talousahdinkoa ja turvattomuutta pakoon. Lisäksi maasta on lähtenyt jo tuhansia ihmisiä poliittisista syistä.

Koronapandemian levitessä toissa keväänä Ortega vähätteli sitä ja Rosario Murillo kutsui koolle joukkotapahtumia tunnuksella ”Rakkautta koronan aikaan”.

Nyt korona on Ortegan mukaan Nicaraguassa hallinnassa. Poliisi on ahdistellut lääkäreitä, joiden mukaan hallituksen ilmoittamat luvut ovat vahvasti alakanttiin. Terveydenhoitohenkilöstö on muutenkin ollut vainon kohteena, kertoi Amnestyn raportti syyskuussa.

70-vuotiaan Rosario Murillon asema 75-vuotiaan Daniel Ortegan hallinnossa on keskeinen. Hänet tunnetaan erikoisista, katolisuutta ja new agea yhdistävistä uskomuksistaan.

Murillo puolusti Ortegaa vuoden 1998 skandaalissa. Tuolloin Murillon tytär (Ortegan tytärpuoli) Zoilamérica Ortega syytti Ortegan käyttäneen häntä seksuaalisesti hyväkseen 12-vuotiaasta parikymppiseksi. Zoilamérica Ortega asuu nykyään Costa Ricassa.