Tänä syksynä käydään kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, Helsingin ja Tampereen yliopistoa lukuun ottamatta, edustajistovaalit. Vaaleissa päätetään opiskelija- ja ylioppilaskuntien ylintä päätösvaltaa käyttävän elimen eli edustajiston jäsenet.

Opiskelijaliikkeen voidaan sanoa syntyneen Euroopassa 1960-luvulla. Sen ajamat tavoitteet liittyivät esimerkiksi rauhan vaatimiseen ja sodan vastustamiseen, yliopistojen autoritaarisuuden purkamiseen sekä heikommassa asemassa olevien oikeuksien puolustamiseen. Opiskelijaliikkeen juuret ovat siis syvästi vasemmistolaiset.

Opiskelijaliikkeellä on Suomessa ollut merkittävä rooli yhteiskunnan uudistajana. Opiskelijat ovat uskaltaneet vaatia, vaikuttaa ja aina silloin tällöin myös vallata. Uniikista asemastaan opiskelijaliike on voinut esittää rohkeitakin uusia avauksia, joista osa silloisesta rohkeudestaan huolimatta tuntuvat nykypäivänä jo itsestäänselviltä oikeuksilta.

Ei ole kuitenkaan luonnonlaki, että tämä opiskelijaliikkeen muutosvoima on aina valjastettu vain hyvään. On myönnettävä, että viime aikoina opiskelijapoliittisella kentällä oikeistolaiset voimat ovat kasvattaneet kannatustaan. Esimerkiksi kokoomus on puolueena tehnyt pitkäjänteistä työtä ja opiskelijapolitiikkaan panostaminen on myös kantanut heille hedelmää.

Emme saa ummistaa tältä kehitykseltä silmiämme. Emme voi tuudittautua ajattelemaan, että opiskelijaliike olisi aina itsestään punavihreä. Jos emme toimi, voi huomisen opiskelijaliike olla vaatimassa jo lukukausimaksuja.

Kaikkein helpoin tapa toimia on äänestää.

Korkeakoulujen edustajistovaaleissa äänikelpoisia ovat opiskelija- ja ylioppilaskuntien jäsenet. Äänestyspäivät ovat tyypillisesti loka-marraskuun vaihteessa ja äänestäminen tapahtuu verkossa. Tarkista tarkat tiedot opiskelija-/ylioppilaskuntasi sivuilta. Ja äänestä.

Kirjoittaja on Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja.