Syksyn työmarkkinakierros on alkanut Suomessa kireissä tunnelmissa. Vuosi sitten Metsäteollisuus ilmoitti irtisanoutuvansa keskitetyistä työehtosopimuksista ja aikovansa sopia työehdoista yhtiöiden ja työntekijöiden välillä.
Metsäyhtiö UPM on lähtenyt sitäkin härskimpään peliin. Sen ulostulot voi tulkita yritykseksi romuttaa koko työehtosopimusjärjestelmä kerralla.
Viime keväänä myös Teknologiateollisuus ilmoitti irtautuvansa työehtosopimuksista. Nyt odotetaan, liittyykö sen uuteen sopijayhdistykseen riittävästi yrityksiä. Riskinä on, ettei alalle synny yleissitovaa työehtosopimusta.
Nykyinen työehtosopimus umpeutuu marraskuussa. Jos uutta ei synny joulukuun alkuun mennessä, ollaan työnantajapuolen mielestä sopimuksettomassa tilassa, eikä vanhoja työehtoja noudateta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi vuorolisien poistoa, mikä johtaisi palkanalennuksiin.
Samaan aikaan kun työnantajapuoli yrittää Suomessa romuttaa toimivaa työmarkkinajärjestelmää, Euroopan komissio kannustaa päinvastaiseen suuntaan.
Komission mielestä pohjoismaista työehtosopimusmallia on edistettävä koko Euroopassa. Tilastojen mukaan keskipalkat ja pienituloisten ansiot ovat parhaita siellä, missä palkat sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
Euroopan komission kanta tulee selväksi esityksessä EU:n yhteiseksi minimipalkkadirektiiviksi. Direktiivin tavoitteena on nostaa minimipalkkaa kaikissa jäsenmaissa niin, että se riittää elämiseen. Samalla halutaan ehkäistä EU:n sisällä tapahtuvaa palkkadumppausta ja epäreilua kilpailua.
Yhteinen sopiminen tuo vakautta kansantalouteen ja parantaa tuottavuutta. Tutkimukset osoittavat, että yhteisen sopimisen malli on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Yleissitovat työehtosopimukset ovat työrauhan tae ja siten kaikkien, myös työnantajapuolen etu.
Europarlamentaarikko