Antti Yrjönen

KU:n arkistoissa on otsikko, jossa nuori Paavo Arhinmäki haluaa vasemmistoliitosta 15 prosentin puolueen. Ennen viime eduskuntavaaleja Li Andersson ilmoitti puolueen tavoitteeksi vaaleissa 10 prosentin kannatuksen.

Lopputuloksena oli 8,2 prosentin kannatus – ja neljä lisäpaikkaa. Vuoden 2015 vaaleista kannatus nousi lopulta vain prosenttiyksikön, mutta nappiin mennyt ehdokasasettelu toi melkoisen vaalivoiton.

Kukaan ei enää puhu kymmenestä prosentista, enemmän kuuluu vitsailua staattisesta kannatuskäyrästä, joka kuulemma muistuttaa aivokuolleen käyrää. Tällä kertaa KU:ta ei naurata. Olemme huolestuneita.

Kuntavaaleissa kannatus putosi lähes kaikkialla. Vasemmistoliitto menetti esimerkiksi Kemin kaupungin.

Kymmenkunta vuotta sitten puolue saattoi kuitata matelevan kannatuksen sillä, että pian kannatus nuorison parissa alkaa näkyä. Tuo ei toteutunut, eikä nuorisokannatustakaan enää kovin paljon ole. Vasemmistoliitosta on tullut 30–50- ja yli 60-vuotiaiden puolue. ”Nuoremman kaartin” kannatus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin.

ILMOITUS

KU aloittaa juttusarjan, jossa pohditaan vasemmistoliiton tilaa ja tulevaisuutta. Sarjan ensimmäisessä osassa on puheenjohtaja Li Anderssonin haastattelu, joka julkaistaan viikonloppuna verkkosivuillamme. Siinä esitämme hänelle toimitusta ja monia muita askarruttavia kysymyksiä.

Yksi näistä on juuri se, miten vasemmisto onnistuu – tai voisi onnistua – tavoittamaan eri ryhmät eri puolilla Suomea, niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella.

Haimme myös vastausta politiikan sukupuolittumiseen. Etenkin vihreillä mutta myös vasemmistolla kannattajat ja menestyneimmät poliitikot ovat entistä useammin naisia. Se ei ole huono asia. Se sen sijaan on, jos kannattajakunta muuttuu liian homogeeniseksi.

Vasemmistolaisten puolueiden kannatus on murroksessa eri puolilla Eurooppaa. Kannattajat ovat koulutetumpia ja asuvat enenevissä määrin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Britanniassa tämä näkyy jännällä tavalla. Vasemmisto hallitsee kaupunkeja, konservatiivit koko maata.

Lauri Holappa, joka nykyään työskentelee vasemmistoliiton ministeriryhmässä erityisavustajana, herätteli tästä tutkijan roolissa viime joulun alla keskustelua KU:n haastattelussa. Holappa kehotti vasemmistoblokkia, johon hän laski mukaan vasemmiston, vihreät ja SDP:n, hakemaan kannatusnousua oman lammen ulkopuolelta.

Tässä juttusarjassa pohditaan myös tätä. Emme usko löytävämme mitään viisastenkiveä, mutta uskomme kriittiseen keskusteluun. Se on lehdistön tehtävä.

Päätoimittaja