Aiotaanko poliisin toimintatapoja mielenosoitusten yhteydessä selvittää ja aiotaanko poliisin koulutusta kokoontumisvapaudesta kehittää?
Tätä kysyy vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä koskien poliisin toimintaa viime viikkoisten Elokapina-mielenosoitusten yhteydessä.
Honkasalo haluaa varmistaa, että jatkossa mielenosoitusten yhteydessä poliisin toiminta perustuu kokoontumisvapauden turvaamiselle ja poliisi toimii tilanteissa yhteenottoja sekä ylilyöntejä ehkäisten perus- ja ihmisoikeudet turvaavalla tavalla.
– Mielenosoitusvapaus on demokratian kannalta keskeinen perus- ja ihmisoikeus. Siihen puuttumisen oikeudellinen kynnys on korkea, vaikka mielenosoituksiin liittyisi esimerkiksi sivullisille aiheutuvaa häiriötä tai keinoja pidettäisiin kiistanalaisina, Honkasalo toteaa.
Vuosi sitten poliisi käytti rauhanomaisiin mielenosoittajiin pippurisumutetta useita kertoja lähietäisyydeltä. Kesän ja syksyn aikana poliisin toiminta mielenosoitusten yhteydessä on Honkasalon mielestä vaikuttanut pääosin asialliselta.
Vaikuttaminen päätöksentekoon kokoontumisvapauden ydintä
Viime viikonvaihteen aikana poliisin toiminta sen sijaan herätti hämmennystä. Honkasalo kummeksuu muun muassa poliisin kommenttia, jonka mukaan ”valtiojohtoon vaikuttamista ei hyväksytä”:
– Kannanotto sopii huonosti demokraattisen maan poliisille. Kokoontumisvapauden keskeinen tarkoitus on mahdollistaa kansalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon.
Viestinnässään poliisi myös liioitteli Valtioneuvoston linnan tapahtuman väkivallan uhkaa.
– On positiivista, että poliisi viestii toiminnastaan avoimesti ja aktiivisesti. Ennen kaikkea viestinnän tulisi olla totuudenmukaista, asiallista ja linjassa poliisin tehtävien ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa. Poliisin viestintä vaikuttaa suoraan poliisia kohtaan koettuun luottamukseen, joka on elintärkeää. Poliisin viimeaikaisen viestinnän on koettu liioittelevan uhkia ja kärjistävän keskustelua sen sijaan, että toiminta keskittyisi mielenosoitusoikeuden turvaamiseen sekä provokaatioiden, yhteenottojen ja ylilyöntien ehkäisyyn, Honkasalo sanoo.
Liian kovia rikosepäilyjä
Vakavampana kysymyksenä Honkasalo pitää kysymyksiä mielenosoituksen yhteydessä tehtyjen kiinniottojen ja mielenosoitukseen liittyvien rikosepäilyjen perusteista. Merkittävä osa perjantaina kiinniotetuista mielenosoittajista oli kiinniotettuna yli vuorokauden. Kiinnioton jatkuminen yli 12 tuntia edellyttää pidättämisen edellytysten olemassaoloa. Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää, jos minimirangaistus epäillystä rikoksesta on vähintään kaksi vuotta vankeutta tai tietyin edellytyksin jos enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta.
Poliisin kertomista alustavista rikosnimikkeistä niskoittelu ei ole riittävän vakava peruste pidättämiseen, kun taas törkeä julkisrauhan rikkominen on, samoin kuin kokouksen estäminen.
Julkisrauhan rikkominen tarkoittaa tekoa, jossa henkilö tunkeutuu esimerkiksi virastoon eikä teosta aiheutunut haitta ole vähäinen. Törkeänä julkisrauhan rikkomista voidaan pitää väkivaltatarkoituksen perusteella tai jos teon kohteena on esimerkiksi valtioneuvoston rakennus. Teon on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Mitään kokousta ei estetty
Elokapinan mielensoittajat eivät kuitenkaan tunkeutuneet tai pyrkineet tunkeutumaan sisälle Valtioneuvoston linnaan. Honkasalon mukaan on kyseenalaista, soveltuuko julkisrauhan rikkominen rikosnimikkeenä – sen enempää perusmuotoisena kuin törkeänä tekomuotona – tapahtumiin.
Vielä kummallisemmalta hänestä vaikuttaa epäily rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä kokouksen estämisestä eli yleisiä asioita varten tarkoitetun kokouksen estämisestä käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla. Tällaisesta ei ole viitteitä. Mielenosoituksen yhteydessä ei ole kerrottu väkivallasta eikä mitään kokousta ole ilmeisesti estetty.
– Pidättäminen edellyttää todennäköisiä syitä epäillä henkilöä kyseisistä rikoksista. Poliisi ei voi valikoida rikosepäilyihin rikosnimikkeitä sen mukaan, millaisia pakkokeinoja mikäkin nimike mahdollistaa. Herää kysymys, onko näin kuitenkin tapahtunut, Honkasalo ihmettelee.
Uutista muokattu kello 14.30. Poliisi ei käyttänyt mielenosoittajiin viime vuonna kyynelkaasua vaan pippurisumutetta.