Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Hyvinvointialat on vihdoinkin nostettava palkkakuopasta, sanoo liiton puheenjohtaja.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii hyvinvointialojen nostamista palkkakuopasta seuraavalla neuvottelukierroksella.

– Lähdemme tulevalle tes-neuvottelukierrokselle periaatteella, että jokainen on palkankorotuksensa ansainnut. Nollan saa pyytämättäkin, joten tulemme vaatimaan merkittäviä yleiskorotuksia palkkoihin. Hyvinvointialat on vihdoinkin nostettava palkkakuopasta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

Pontta liiton vaatimuksille antavat Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot. Kokoaikaisesti työtä tekevien palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli noin 3 200 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Kaikilla koulutusasteilla miesten mediaanipalkka ylitti naisten mediaanipalkan koulutusasteesta riippuen noin 10–30 prosenttia.

Niemi-Laineen mukaan valtaosa JHL:n jäsenistä työskentelee aloilla, joiden maltillisilla palkkaratkaisuilla on moneen kertaan vauhditettu Suomen talouskasvua. Nyt on julkisilla ja hyvinvointialoilla työskentelevien vuoro saada korotuksensa.

Työvoimapulaa ei JHL:n mukaan ratkaista pyyhkimällä naisvaltaisilla taikka matalapalkka-aloilla pöytää. Yhdenkään alan vetovoimaisuus ei kasva tarjoamalla minimaalisia palkankorotuksia eikä työntekijäpula helpota kurjistuksia ehdottelemalla.

– Oikeudenmukainen ja elämiseen riittävä palkka tuo ostovoimaa. Palkankorotusten on edistettävä tasa-arvoisuutta ja samapalkkaisuuden toteutumista. On turha kuvitella, että julkiset ja yksityiset hyvinvointialat tyytyisivät vähempään, Niemi-Laine huomauttaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n noin 200 000 jäsentä työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.