Teollisuusliitto ei ole vielä valmis aloittamaan valtakunnallisia työehtosopimusneuvotteluita uuden työnantajayhdistyksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Puheenjohtaja Riku Aalto sanoi maanantaina illansuussa, ettei uusi yhdistys ole jäsenpohjaltaan riittävän laaja neuvottelemaan sopimusta.
Teollisuusliiton teknologiasektorin neuvottelukunta sopimustilannetta aiemmin päivällä.
– Toivottavasti uuden yhdistyksen jäsenmäärä kehittyy niin että pääsisimme aloittamaan neuvottelut mahdollisimman pian, Aalto sanoi.
Jäsenmäärän riittämättömyyden lisäksi liitto on huolissaan siitä, ettei yhdistyksestä kerrota sitä, mitä yrityksiä yhdistykseen on liittynyt.
– Me emme voi aloittaa neuvotteluita ennen kuin tiedämme keitä uusi yhdistys edustaa. Teollisuusliitto ei voi ostaa työmarkkinasikaa säkissä.
Luottamus rakennettava uudelleen
Teollisuusliiton näkemyksen mukaan Teknologiateollisuus romutti maaliskuisella ratkaisullaan siirtää neuvottelut uudelle perustettavalle yhdistykselle luottamuksen, jota on rakennettu kymmeniä vuosia.
– Yhdistys edustaa vasta noin kolmasosaa kaikista alalla työskentelevistä palkansaajista. Kun luottamus on romuttunut, tämä luku on liian alhainen neuvotteluiden käynnistämiseksi. Työnantajan on pystyttävä parempaan, sillä aika alkaa käydä vähiin, Aalto patisti.
Hänen mukaansa normaalisti tässä vaiheessa työnantajien kanssa olisi jo sovittu lähes kaikesta. Nyt neuvotteluita ei ole edes aloitettu.
– Täytyy ihmetellä työnantajan myöhästelyä. Teknologiateollisuuden ratkaisuja on valmisteltu jo vuodesta 2020 lähtien mutta uusi yhdistys aloitti toimintansa vasta elokuussa 2021. Teknologiateollisuus torkutti herätyskelloa viisi kuukautta, jonka seurauksena on uhkana että joudumme sopimuksettomaan tilaan.
Aallon mukaan yrityksissä on Etelärannasta juontuvaa suurta epävarmuutta sen suhteen, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Hän piti tilannetta erityisen valitettavana, koska kasvu on vihdoin kunnolla päässyt vauhtiin, vienti elpynyt ja yritysten tilauskannat ovat täynnä.
– Samaan aikaan työrauha on päättymässä marraskuun lopulla, eikä teollisuuden palkansaajille ole vieläkään syntynyt uskottavaa ja työnantajia riittävän kattavasti edustavaa neuvottelukumppania.
Myös jälkisuoja ratkaistava
Riku Aalto vakuutti Teollisuusliiton halua sopia.
– Emme kuitenkaan voi antaa työnantajille avointa sekkiä. Vastapuolella täytyy olla joku, joka voi lunastaa annetut lupaukset ja joku, jonka sana pitää tiukassakin tilanteessa. Lupauksien ja luotettavuuden tae on vahva työnantajayhdistys. Suomalaisen palkansaajan kädenpuristukseen on aina voinut luottaa. Lähiviikkojen aikana saamme tietää, päteekö sama työnantajapuoleen.
Neuvottelutilannetta vaikeuttaa myös kysymys työehtojen jälkisuojasta. Työehtojen jälkisuojalla tarkoitetaan työehtojen jatkumista ennallaan tilanteessa, jossa uutta sopimusta ei ole solmittu vanhan sopimuskauden päättymisen jälkeen.
Ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan työnantaja on kyseenalaistanut tämän työehtojen jälkisuojavaikutuksen. Teollisuusliitto vaatii Teknologiateollisuuden työnantajat ry:ltä selkeää kantaa työehtojen jälkisuojaan. Teollisuusliitto ei hyväksy tilannetta, jossa sen jäsenten työehtoja ryhdytään heikentämään keinotekoisin laintulkinnoin sopimusten umpeutumisen jälkeen.
– Luottamuksen rakentaminen edellyttää sitä, että työnantaja tunnustaa tässä tilanteessa työehtojen jälkisuojan olemassaolon ja ohjeistaa yrityskenttää toimimaan tämän mukaisesti.
Suomen mallin hautajaiset
Aallon mukaan suunta on kohti yrityskohtaisia työehtosopimuksia tarkoittaa samalla Suomen mallin hautajaisia.
– Toivottavasti työnantajapuolella riittää viisautta katsoa tässä sitä, mikä on pitkällä aikavälillä isänmaan kannalta viisasta. Suomen mallin kohtalo lepääkin nyt täysin Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemen harteilla, Aalto sanoi.
– Mikäli Teollisuusliitolle ei löydy työnantajapuolesta neuvottelukumppania, liitto katsoo Etelärannan hylänneen yhteisen palkkakoordinaation. Yrityskohtainen sopiminen tarkoittaa siten yrityskohtaisia ratkaisuja. Vuonna 2007 ja 2008 vastaavanlainen hajauttaminen kävi lopulta kalliiksi, muistutti Aalto.