Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Rauhanomaisen mielenosoittamisen oikeuden ytimessä on valtiovaltaan vaikuttaminen, valtiosääntöasiantuntija opasta poliisia.

Ympäristöliike Elokapinan Syyskapinaksi kutsuma kymmenen päivän tapahtumien sarja loppui perjantaina. Liikkeen jäsenet lukittautuivat ja liimautuivat Valtioneuvoston linnan oville. Ilmastohätätilan julistamista vaativa liike halusi tavata erityisesti valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.).

”Haluamme kysyä Saarikolta, ottaako keskusta (ja Saarikko sen puheenjohtajana) vastuun siitä, että Suomessa ei vuonna 2021, pahasti myöhässäkään, tunnusteta tieteellisiä tosiasioita?”, Elokapina tiedotti.

Keskusta on ainoa hallituspuolue, jonka edustajat eivät tavanneet liikkeen jäseniä Syyskapinan aikana.

Vaikka Syyskapina on päättynyt, on sen tiimoilta vielä paljon selvitettävää. Helsingin poliisi meni pahasti metsään liioitellessaan perjantain tapahtumien muodostamaa uhkaa. Poliisi otti elokapinalaisia kiinni ja väitti, että valtioneuvoston turvallisuushenkilökunta oli joutunut perjantaina ohjaamaan rakennuksessa olleita henkilöitä vaihtoehtoisia reittejä pois protestin vuoksi. Poliisin mukaan henkilöiden joukossa oli ministereitä ja presidentti Sauli Niinistö.

Väitteeltä putosi pohja pois, kun Niinistö sekä opetusministeri Li Andersson (vas.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoivat poistuneensa normaaleja reittejä rakennuksesta.

ILMOITUS

Valtioneuvoston turvallisuusasiantuntija Mika Tikkanen kertoi STT:lle, että toiminta Valtioneuvoston linnassa jatkui koko ajan normaalina.

Sunnuntaina apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen myönsi STT:lle poliisin arvioineen turvallisuusuhan väärin. Hän lupasi selvittää viranomaisten toiminnan juurta jaksain heti maanantaina.

Valtiojohtoon on lupa vaikuttaa

Ylimitoitettu turvallisuusuhka ei kuitenkaan ole ainoa asia, jossa poliisi epäonnistui. Poliisi twiittasi, että mielenosoittajia tultaisiin syyttämään muun muassa niskoittelusta, törkeästä julkisrauhan rikkomisesta ja kokouksen estämisestä. Helsingin poliisi lisäksi kutsui rauhanomaista mielenosoitusta ”miehitykseksi” ja ilmoitti, ettei se hyväksy valtiojohtoon vaikuttamista.

Poliisi meni pahasti toimivaltansa yli, kun se alkoi luetella mahdollisia syytteitä. Niistä ei päätä poliisi vaan syyttäjäviranomainen.

”Valtiojohtoon vaikuttamisesta” Elokapina pyysi lausuntoa julkis-, hyvinvointi- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntija Pauli Rautiaiselta. Hän vastasi näin:

– Perustuslain ja ihmisoikeussopimusten turvaaman rauhanomaisen mielenosoittamisen oikeuden ytimessä on valtiovaltaan vaikuttaminen. Mielenosoitusoikeuden käyttöä sääntelevän kokoontumislain perusteluissa mainitaan julkisten rakennusten portaat nimenomaisesti soveliaana mielenosoituspaikkana. Niinpä jos ajattelemme, että on enemmän ja vähemmän soveliaita paikkoja mielenosoitukselle, niin nyt on oltu siellä enemmän soveliaassa paikassa.

Elokapinan mukaan keskustelukutsu Saarikolle ja keskustalle on edelleen voimassa.