IPS/Edgardo Ayala

Kylien vesineuvostot tekevät sen, mikä valtiolta jää tekemättä.

Jyrkkärinteisen mäen laella seisoo 200 kuutiometriä vetävä sininen vesisäiliö. Elsalvadorilaisen Desvio de Amayon kylän asukkaat ovat rakentaneet sen. He ovat huolehtineet veden saannistaan omin voimin, kun valtio ei ole onnistunut toimittamaan vesijohtoja tienoolle.

– Ei ollut helppo hanke, ei. Säiliön rakentaminen oli raskasta, sillä meidän täytyi kantaa olkapäillämme kaikki rakennusmateriaalit, sora, sementti, hiekka ja rauta, José Dolores Romero kertoo.

Romero on Cangrejeran juomavesiyhdistyksen varainhoitaja. Yhdistyksen päämaja on Desvio de Amayossa, Cangrejeran maakunnassa. Kautta El Salvadorin maaseudun kylien asukkaat ovat järjestäytyneet maaseudun vesineuvostoiksi, juntas de agua, ratkaisemaan vesiongelmiaan.

El Salvadorissa toimii noin 2 500 maaseudun vesineuvostoa. Ne palvelevat neljännestä väestöstä eli noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Valtion tukea neuvostot eivät saa, vaikka ne toimittavat julkista peruspalvelua.

Neuvostot organisoivat kaivojen kaivamisen ja vesisäiliöiden, vesiputkien, pumppujen ynnä muun rakentamisen eli koko vesijärjestelmän pystyttämisen. Ne myös huolehtivat järjestelmien kunnossapidosta.

ILMOITUS

Vettä jo vuodesta 1985

Desvio de Amayon vesijärjestelmä on ollut toiminnassa jo vuodesta 1985. Se toimittaa vettä 468 perheelle yhdeksässä lähitienoon kylässä.

Desvio de Amayon asukkaat käyttivät aiemmin omille takapihoilleen kaivamiensa kaivojen vettä, mutta juomakelvottomasta vedestä seurasi terveysongelmia.

– Kyllähän täältä vettä löytyy, jos poraa kaivon, mutta se ei kelpaa juotavaksi. Rannikkoalueen kaivot ovat ulosteiden saastuttamia, Romero selittää.

Säiliön vesi muutetaan juotavaksi kloorilla, jonka lisääminen kuuluu José Hernán Morenon, 66, velvollisuuksiin. Moreno kutsuu itseään ylpeästi valvuleroksi. Kun säiliöltä kyliin johtavissa vesiputkistoissa on vikaa, Morenon tehtävä on sulkea oikeat venttiilit.

Kaivo on 60 metriä syvä, ja 30 hevosvoiman pumppu siirtää veden neljä kilometriä ylämäkeen säiliölle. Sieltä se laskeutuu putkia pitkin kyliin painovoiman myötävaikutuksella.

Siunattu ja kirottu vesimittari

– Meillä on vettä vuorokauden ympäri, ja maksu riippuu kulutuksesta, kylässä asuva viiden lapsen äiti Ana Maria Landaverde, 62, kertoo. Kukin perhe maksaa noin viisi euroa kuussa 20 kuutiometristä vettä. Jos kulutus ylittää 20 kuutiota, ylimenevästä maksetaan noin 40 senttiä kuutiolta.

Kaivon alkuaikoina veden kulutusta ei mitattu eikä käyttöä muutenkaan valvottu. Se johti siihen, että vettä riitti vain pariksi tunniksi päivässä. Jotkut käyttivät vettä holtittomasti tuhlaillen ja toiset jäivät kokonaan vaille.

Mittareiden asentamisen jälkeen perheet ovat käyttäneet vettä järkevämmin, ja nyt sitä riittää kaikille ympäri vuorokauden.

IPS/Edgardo Ayala

Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä vesimittareiden tuloon. Esimerkiksi kasvimaidensa kasteluun vettä käyttäneet olivat suorastaan raivoissaan.

– Meillä oli vakavia ongelmia, kun rajoitimme veden käyttöä mittaamalla sitä. Sain paljon vihamiehiä ja he melkein tappoivat minut, Romero kertoo.

Yhteistä vai yksityistä?

Vesimaksut ovat tehneet vesiyhdistyksestä omavaraisen eli sillä on varaa maksaa laitteiston korjauksista ja ylläpidosta. Vesiyhdistykset myös tekevät yhteistyötä keskenään muun muassa hankinnoissa.

Yhdistykset kuuluvat valtakunnalliseen kansalaisten Vesifoorumiin, joka hoputtaa muun edunvalvonnan ohella maan parlamenttia säätämään lain veden tasavertaisesta ja kestävästä käytöstä. Kansanedustajat ovat pähkäilleet asiaa yli vuosikymmenen, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen veden käyttöä hallinnoivan viraston kokoonpanosta eli pitäisikö mukaan ottaa myös liike-elämän edustajia.

Hallituksen tuoreinta ehdotusta kansalaisjärjestöt pitävät peiteltynä yksityistämisenä. Siinä annetaan yksityisyrityksille oikeudet 473 043 kuutiometriin vuodessa, 10–15 vuoden ajaksi. Määrä riittäisi kokonaisen kaupungin tarpeisiin.

– Kuinka paljon voittoa tekisivät nuo vetemme pullottavat ja sitä myyvät barbaarit, Romero retorisesti kysyy.

Vesineuvostot vaativatkin osallisuutta veden hallinnointiin.

- Me teemme valtiolle kuuluvia töitä ja mitä me saamme vastalahjaksi? Emme mitään, Romero tuhahtaa.

Englanninkielinen versio