Kreikkalainen Herodotos (484-425 eaa) oli ensimmäinen historiankirjoittaja, jonka katsotaan suhtautuneen tieteellisesti historiaan. Hänen mukaansa ihmisen historia on ihmisen historia, ei myyttisten jumalten historiaa.
Herodotosta pidetäänkin historiankirjoituksen isänä. Tämä käsitys oli vallalla jo antiikissa ja se pätee edelleen. Hänen historiateoksessaan on aito aikajärjestys, käsitys asioiden syistä ja seurauksista sekä lähdekritiikki.
Hän käytti omia havaintojaan, kirjoituksia ja haastatteluja, mutta ei suhtautunut kaikkiin lähteisiin sinisilmäisesti teoksessaan Historiai ( Historiateos).
Suomalainen historiantutkija Christa Steinby valottaa uudessa teoksessaan Herodotoksen merkitystä sekä maailmaa, jossa Herodotos eli. Hän kommentoi myös Historiain sisältöä, sen nykypäiviin asti ulottuvaa ajankohtaisuutta.
Itse Historiateoksesta on vain yksi suomennos yli sadan vuoden takaa, Edward Reinin 1907–1910 suomennos, josta on kyllä useampia painoksia.
Kreikkalaisena Herodotoksen teoksen painopisteenä olivat persialaissodat, joista Herodotos saattoi saada ensikäden tietoa suoraan aikalaisilta. Herodotos kuvaili myös muuta maailmaa. Ehkä mielenkiintoisin on Egyptin kuvaus, sillä hän vieraili paikan päällä. Hän kuvaili pyramidit ja keskusteli paikallisten pappien kanssa elämän synnystä.
Herodotoksen teosta voi kuvailla myös silloisen maailman matkakirjaksi. Hän kuvaili maiden tapoja ja kulttuuria matkoillaan paitsi Egyptissä, myös Lähi-idässä ja Mustallamerellä.
Steinbyn teos on hyvä johdatus antiikkiin ja Herodotoksen maailmaan. Se toimii loistavana esipuheena, jos lukija löytää vielä jostain Herodotoksen alkuperäisen teoksen suomennoksen.
Christa Steinby. Herodotos. Historiankirjoituksen isä ja hänen maailmansa. Otava 2021.