Suomen verrokkimaissa työntekijäpuolen asemaa turvataan paikallisessa sopimisessa Suomea laajemmin ja vahvemmin, ilmenee työelämäkonsultti Jyrki Rainan torstaina julkistetusta selvityksestä. Sen tilasivat Teollisuusliitto, Paperiliitto, YTN sekä Ammattiliitto Pro.
Selvityksessä vertailtiin neljän EU-maan – Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin – metalli- ja paperiteollisuuden henkilöstön edustajien asemaa sekä paikallista sopimista.
Selvityksen mukaan henkilöstön asemaa on verrokkimaissa turvattu laajasti esimerkiksi myötämääräämisoikeuden, tulkintaetuoikeuden, tiedonsaannin ja hallintoedustuksen kautta. Henkilöstön asema on näistä johtuen vahva, ja houkutus sopia asioista paikallisesti siksi suurempi.
– Suomesta puuttuu verrokkimaissa käytössä olevaa lainsäädäntöä ja rakenteita. Täällä keskustelua paikallisen sopimisen edistämisestä käydäänkin lähinnä yritysten taloudellinen etu edellä, selvityksen tehnyt Jyrki Raina toteaa.
Vaikka paikallinen sopiminen on laajentunut selvityksen kohteena olevissa maissa, se on tapahtunut toimialakohtaisten työehtosopimusten puitteissa. Työntekijä- ja työnantajaliitot ovat säilyttäneet merkittävän aseman niin sopijaosapuolina kuin asiantuntijoina ja järjestelmän toimivuuden valvojina.
– Suomessa teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajat kulkevat päinvastaiseen suuntaan. Tätä muutosta ei voida perustella ainakaan viittaamalla Suomen keskeisiin kilpailijamaihin, sillä niissä kyseisten toimialojen työehtosopimukset ovat toimialakohtaisia, aivan kuten Suomessa tähän sopimuskierrokseen asti, Raina sanoo.
Luottamus lisää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia
Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan selvityksen johtopäätökset ovat selkeät.
– Paikallinen sopiminen edistyy parhaiten silloin, kun henkilöstön edustajien asema on vahva. Suomessa olisi syytä kirjata luottamusmiehen asema suoraan lakiin. Kaikki vastaavat luottamusta lisäävät rakenteet lisäävät samalla paikallisen sopimisen menestymisen mahdollisuuksia.
Jyrki Rainan tekemä selvitys julkistettiin tänään 7.10 kansainvälisenä Kunnon työn päivänä. Selvitys on tehty asiantuntijahaastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten ja muiden kirjallisten lähteiden avulla.