Koronakriisi on iskenyt enemmän naisten työllisyyteen ja erityisesti osa-aikatyötä tekeviin nuoriin ja opiskelijoihin esimerkiksi palvelualoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa naisten työllisyys kärsi enemmän kuin miesten.
Koska Suomessa on vahvasti eriytyneet työmarkkinat, kriisin kannalta kriittisissä ammateissa, kuten hoiva-alalla työskentelevistä, valtaosa on naisia. Naiset ovat myös kokeneet koronan vaikutukset työoloihinsa miehiä useammin kielteisiksi.
THL:n mukaan koronakriisi on tähän asti osoittanut, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kannatellut ihmisiä suhteellisen hyvin taloudellisten shokkien, kuten työttömyyden sattuessa. Toisaalta se on paljastanut yhteiskuntamme rakenteellisia heikkouksia, jotka kärjistyvät kriisitilanteessa.
– Lasten ja iäkkäiden hoiva kasaantui koronakriisin aikana etenkin naisten harteille, lähisuhdeväkivalta lisääntyi ja työttömyys iski ensisijaisesti nuoriin naisiin. On tärkeää, että tasa-arvovaikutukset otetaan huomioon kriisin jälkihoidossa, sanoo THL:n erikoistutkija Merita Jokela tiedotteessa.
THL selvittää kriisin tasa-arvovaikutuksia erillisessä tutkimushankkeessa. Asia on esillä tänään alkavilla Tasa-arvopäivillä.