Vasemmistonaiset on huolissaan gynekologien palvelujen saatavuudesta julkisessa terveydenhuollossa. Järjestö arvioi, että palveluita on tarjolla nykyisin eriarvoisesti, eikä tilanne muutu tasa-arvoisempaan sote-uudistuksenkaan vaikutuksesta.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa pitkään valmisteilla olleen sote-uudistuksen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.
Kallista yksityisellä
”Monet ovat pakotettuja ostamaan gynekologiset palvelut yksityiseltä”.
Vasemmistonaiset arvioi, että tällä hetkellä julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on hankala päästä gynekologin vastaanotolle. Terveyskeskuksista ei yleensä löydy gynekologista osaamista ja lähetettä erikoissairaanhoidon gynekologeille on hankala saada.
– Monet ovat pakotettuja ostamaan gynekologiset palvelut yksityiseltä ja pienituloisilla ei usein ole varaa yksityisiin palveluihin, vaikka heillä olisi siihen pakottava tarve. Tämä voi pahimmillaan johtaa oireiden kroonistumiseen, kertoo Vasemmistonaisten puhenainen ja kansanedustaja Veronika Honkasalo.
Järjestö muistuttaa siitä, että erityisesti naiset tarvitsevat läpi elämän useita erilaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. Monet gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat alidiagnosoituja. Alidiagnosointi johtaa kipujen pitkittymiseen sekä pahimmillaan vakavampiin seurauksiin.
Apua on usein vaikea saada myös vaihdevuosiin liittyviin vaivoihin. Vasemmistonaisten mielestä on kestämätöntä, että palvelut, joita noin puolet väestöstä tarvitsee ainakin jossain vaiheessa elämänsä aikana, ovat saavutettavissa vain heille, joilla on varaa maksaa yksityisistä palveluista.
Vasta oireileva sairaus hoidetaan
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Merja Kyllönenkin toteaa, että yleensä naistentautien poliklinikat tutkivat ja hoitavat gynekologisia vaivoja ja sairauksia, mutta niihin pääsee vain lääkärin lähetteellä.
– Eli oikeastaan näitä sairauksia hoidetaan vasta niiden jo oireillessa, hän sanoo Kansan Uutisille.
Hän toteaa, että soteuudistuksen ydin on ennaltaehkäisevän työn vahvistamisessa ja jotta sairauksia voitaisiin ennaltaehkäistä, tulee esimerkiksi gynekologisia palveluita tarjota tulevaisuudessa myös julkisella puolella ja soteuudistuksen myötä niitä voitaisiin joustavammin tarjota myös perusterveydenhuollossa.
Kyllönen kuitenkin muistuttaa siitä, että soteuudistus koskee hallinnon rakenteita, eikä siinä oteta suoraan kantaa palveluiden sisältöön tai muuteta nykylainsäädäntöä tarjottavien palveluiden osalta.
– Tällä hetkellä useissa kunnissa tarjotaan ehkäisyneuvontaa, joka sisältää myös lisääntymisterveyden edistämistä. Neuvoloiden yhteydessä tarjotaan yleensä perhesuunnittelua ja siihen liittyvää raskauden ehkäisyä, hän toteaa.
– Perhesuunnitteluun liittyen on tarjolla myös gynekologisia tutkimuksia. Lisäksi kunnissa järjestetään muun muassa kohdunkaulan syövän seulontatutkimuksia.
Kyllönen sanoo, että terveydenhuoltolain perusteella kunnan on järjestettävä lisääntymisterveyttä edistäviä palveluita ja ennaltaehkäistävä erilaisia sairauksia.
– Tätä lakia ei ole soteuudistus muuttanut muuten kuin siirtämällä vastuun leveämmille hartioille, hän arvioi.
Pitää päästä helposti
Vasemmistonaiset vaatii, että tulevan soteuudistuksen myötä tulee varmistaa helppo gynekologille pääsy myös julkisen terveydenhuollon puolella. Gynekologista osaamista tulee lisätä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ehkäisyneuvontapalvelut pitää laajentaa kattamaan seksuaaliterveys kokonaisuutena.
– Vasemmistonaiset vaatii, että terveyskeskuksista on saatavilla gynekologi, jota voi konsultoida matalalla kynnyksellä. Tämä on mitä suuremmissa määrin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys, Honkasalo sanoo.
Kyllösenkin mielestä hyvinvointialueilla pitäisi olla tarjolla gynekologisia palveluita yhdenvertaisesti eri ikäisille naisille ja mieluiten ihan perusterveydenhuollossa.
– Erityisalojen osaamisen vahvistaminen, mahdollisuudet konsultoida ja jakaa tietoa ovat perusterveydenhuollossa olennaista soteuudistuksen edistämisessä, hän sanoo.
Hän arvioi, että erilaisia perus- ja erikoissairaanhoidon raja-aitaa madaltavia palveluita on syytä kehittää kaikilla hyvinvointialueilla.
– Gynekologiset tutkimukset voisivat olla yksi palvelu, joka olisi tuotava paremmin osaksi peruspalveluita, jotta voisimme ennaltaehkäistä sairauksia ja hoitaa niitä varhaisemmin, Kyllönen sanoo.
– Soteuudistus ei siis ole unohtanut näitä palveluita, vaan mahdollistaa joustavammat keinot yhdistää ja integroida perus- ja erikoissairaanhoidon palveluita, kun ne jatkossa ovat saman järjestäjän vastuulla.
Kerran nuorena tyttönä
Kyllönen muistelee saaneensa kerran – nuorena tyttönä – saaneensa julkiselta puolelta gynekologin palvelua. Sen lisäksi julkisella puolella on otettu papa-kokeita.
– Mutta pääsääntöisesti yksityinen palvelutuottaja on ollut palveluiden tarjoajana, hän toteaa.
– Tässä jäin pohtimaan myös sitä, että miehetkään eivät saa automaattisesti eturauhaskontrollia eli kyllä meillä riittää soten parissa monenlaista tehtävää, jotta kokonaisuus olisi oikeudenmukainen ja ennaltaehkäisevästi palveleva laajassa mitassa.