Matti Huutola
Rovaniemellä asuva Eläkeläiset ry:n tuore puheenjohtaja
Rovaniemen tuore kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja
Eläkeläinen vuoden 2021 alusta alkaen
Siirtyi eläkkeelle SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan ja järjestöjohtajan tehtävästä
Toiminut työuransa aikana ensin kirvesmiehenä, sitten Rakennusliiton Lapin alueen toimitsijana ja vasemmistoliiton kansanedustajana
Eläkeuudistuksen tulee Huutolan mukaan myös tuoda reilu parannus heikommassa taloudellisessa asemassa olevien eläkeläisten toimeentuloon. Nämä kaksi Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi vastikään valittu Matti Huutola, 62, nimeää tärkeimmiksi tavoitteiksi tulevassa eläkeuudistuksessa.
Huutola itse on ehtinyt olla eläkkeellä vasta vajaan vuoden. Ay-johtajan tehtävät SAK:ssa jäivät taakse viime vuonna. Nyt hän on palannut kotikonnuilleen Rovaniemelle, jossa kesäkuiset kuntavaalit toivat valtuustopaikan ja tärkeitä tehtäviä lautakunnissa. Entisen ay-johtajan eläkepäiviin onkin kasautunut nopeasti melkoinen määrä luottamustehtäviä.
Tuore eläkeläisjohtaja haluaa nostaa eläkeläisköyhyyden rinnalle nuorten, vasta vuosikymmenien päästä eläköityvien ihmisten tilanteen.
– Monet uusliberalistiset ihmiset ja jopa finanssialan laitokset, vakuutusyhtiöt ja pankit, ruokkivat mielellään nuorille sellaista näkemystä, että ei teillä ole eläkettä, kun olette eläkeiässä. Se on minusta täyttä huijausta, jolla rahat yritetään saada markkinatalouden käyttöön.
Huutola tähdentää, että työeläkejärjestelmän tulee turvata nyt työelämään tuleville eläkkeet 40 vuoden päästä.
– Se on iso poliittinen kysymys.
Eläkeläisjärjestöjen
yhteinen näkemys
Eläkeuudistusneuvotteluiden ensimmäinen kysymys on rahoitus, johon ratkaisua haetaan Huutolan arvion mukaan työmarkkinaosapuolten kesken. Kasvavasta työeläkepaineesta puolet kustantavat nykyisellään työntekijät työeläkemaksuina ja puolet työnantajat. Miten jatkossa, siitä neuvotellaan. Kuten ehkä myös itse eläkeoikeuksista ja työssäoloiästä.
– Kun rahoitus on saatu sovittua, tullaan itse eläkejärjestelmään. Ja silloin kysymys kuuluu, miten kaikkein köyhimpien, toimeentulorajan alapuolella olevien, asemaa parannetaan.
Huutolan arvion mukaan edessä ovat tuskaiset neuvottelut. Niissä Eläkeläiset ry aikoo olla vaikuttamassa työmarkkinaosapuoliin. Tosin ei yksin. Huutola pitää tärkeänä sitä, että eläkeläisjärjestöt löytäisivät yhteisen linjan.
Järjestelmän
oikeudenmukaisuus tärkeää
Nykyisen työeläkejärjestelmän seurauksena peruskansaneläkettä saavien määrä on vähentynyt, mutta toisaalta meillä on yhä paljon eläkeläisiä, joiden eläke ei riitä elämiseen. Huutola korostaakin, että eläkeläisköyhyyteen on puututtava.
– Yhdenkään eläkeläisen ei pitäisi joutua hakemaan toimeentuloaan kiertämällä luukulta luukulle. Näin linjasi edustajakokouksemmekin, Huutola sanoo.
”Yhdenkään eläkeläisen ei pitäisi joutua hakemaan toimeentuloaan kiertämällä luukulta luukulle.”
Asian korjaaminen on Huutolan mukaan tärkeää, sillä eläkeikään on tulossa enenevässä määrin pätkätyön tekijöitä ja pitkillä työttömyysjaksoilla olevia ihmisiä, joiden saama työttömyyspäiväraha ei kartuta eläkettä.
– Työelämässä on satojatuhansia ihmisiä, joiden eläketurvasta on tulossa tosi huono, Huutola sanoo.
Lyhyttä ja katkonaista työuraa tekeviä tulee monen kanavan kautta: pienyrittäjistä, freelancereista, itsensä työllistäjistä ja maahanmuuttajista. Näille ryhmille pitää Huutolan mukaan saada tulevaisuuden näkymä oikeudenmukaisesta eläkkeestä.
– Jos tätä ei turvata, murenee eläkejärjestelmän nauttima oikeutus.
”Meidän rooli
on lobbaus”
Eläkeuudistuksessa keskeisessä roolissa eduskunnan ohella ovat työmarkkinajärjestöt. Se tarkoittaa Huutolan mukaan, että itsensä työllistäjillä, freelancereilla ja muilla vastaavilla pätkittyä prekariaattityötä tekevillä ei ole aivan omaa äänitorvea, vaikka toki SAK:n kautta näidenkin ryhmien argumentteja kuullaan.
– Meidän rooli tässä onkin lobbaus.
Huutola haluaa oman persoonansa kautta edistää eläkeläisedunvalvontajärjestöjen entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta ne löytäisivät yhteiset näkemykset seuraavaan eläkeuudistukseen tai mahdollisiin eläkelainsäädännön täsmennyksiin.
– Että löydettäisiin yhteistä voimaa.
Huutola muistuttaa, että eläkeläisjärjestöissä on yhteensä kolmattasataatuhatta jäsentä, ison ammattiliiton verran siis.
– Kaikkiaan eläkeläisiä on noin puolitoista miljoonaa. Niin valtavan joukon yhteinen näkemys kiinnostaa varmasti poliitikkoja, Huutola heittää.
Eläkeuudistus voi olla kivinen tie, mutta sopimusyhteiskuntaan luottava Huutola uskoo tässäkin asiassa lopulta löytyvän kompromissin, joka kantaa vuosikymmeniä eteenpäin.
Matti Huutola
Rovaniemellä asuva Eläkeläiset ry:n tuore puheenjohtaja
Rovaniemen tuore kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja
Eläkeläinen vuoden 2021 alusta alkaen
Siirtyi eläkkeelle SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan ja järjestöjohtajan tehtävästä
Toiminut työuransa aikana ensin kirvesmiehenä, sitten Rakennusliiton Lapin alueen toimitsijana ja vasemmistoliiton kansanedustajana