Tampereen yliopisto ilmoitti 13. syyskuuta aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoitellaan henkilöstön vähentämistä noin 215 henkilötyövuodella. Keskitettyjä tukipalveluja koskevien neuvotteluiden piirissä on noin 1 100 työntekijää. Tieto asiasta tuli henkilöstön edustajille yllätyksenä.
– Se tuli täysin puskista. Olemme olleet jatkuvasti työnantajan kanssa tekemisissä, eikä ole tullut mitään vinkkiä tällaisesta, kertoo yksi Tampereen yliopiston pääluottamusihmisistä, akavalaista Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä edustava Sinikka Torkkola.
– Varmaan moni osasi pelätä, että jollain aikavälillä tällaista voi tapahtua. Mutta ajankohta ja laajuus on ollut kaikille järkytys, toteaa akatemiatutkija, Tampereen yliopiston konsistorin jäsen ja luottamusihminen Hanna Kuusela.
21.9. alkaneissa yt-neuvotteluissa työnantaja tavoittelee noin 14 miljoonan euron vuosittaista henkilöstökulujen vähentämistä. Perusteluna on yliopiston varsinaisen toiminnan tuloksen alijäämäisyys. Vuonna 2020 tappiota kertyi 16,1 miljoonaa euroa, ja vuonna 2019 vajaat 9 miljoonaa. Lisäksi Tampereen yliopiston valtiolta saama perusrahoitus on ensi vuonna 5,6 miljoonaa euroa tätä vuotta pienempi.
– Henkilöstökulut ovat yliopiston suurin menokokonaisuus. Ne ovat kasvaneet ja ovat edelleen kasvamassa, perustelee Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls.
Säätiöllä vahva talous
Nykymuotoisen Tampereen yliopiston toiminta käynnistyi vuoden 2019 alussa, kun Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto olivat yhdistyneet uuden yliopistolain mahdollistamaksi säätiömuotoiseksi yliopistoksi (Tampereen korkeakoulusäätiö). Varsinainen toiminta on ollut alusta asti tappiollista, mutta täysiä toimintavuosia on takana vasta kaksi.
Taloudellinen tilanne näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta, kun tarkastellaan Tampereen korkeakoulusäätiön kokonaistulosta. Se oli viime vuonna lähes 5,5 miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 2019 ylijäämää kertyi peräti 50 miljoonaa euroa. Säätiön pääomarakenne on vahva, ja pääomien tuotot – jotka eivät siis sisälly varsinaisen toiminnan lukuihin – ovat huomattavia. Tasekin vahvistui tilinpäätösvuosien 2019 ja 2020 välillä 621 miljoonasta 656 miljoonaan euroon.
– Meillä on kova kiista talousluvuista työnantajan kanssa, sanoo Torkkola.
Kysymys on esimerkiksi siitä, miten arvioidaan ja kirjataan sijoitustoiminnan tuottoja sekä miten arvioidaan henkilöstökuluja ja niiden jakautumista.
Walls puolestaan korostaa, että ainoana yliopistona Suomessa Tampereen yliopiston tulos vuonna 2020 oli sijoitustoimintakin huomioiden yli kaksi miljoonaa euroa tappiollinen ennen normaaleja tilinpäätössiirtoja ja veroja. Ylijäämäinen kokonaistulos muodostui vasta niiden jälkeen.
Entä miksi sijoitustoiminnan tuottoja ei voida käyttää yliopiston perustoimintaan?
– Säätiön täytyy varmistaa pääomien pitkäaikainen kehittyminen, ja sijoitustoiminnan tuottoja tulee kohdentaa uusiin strategian mukaisiin avauksiin ja strategian mukaisen toiminnan vahvistamiseen, Walls vastaa.
Käytännössä tämä voi merkitä Wallsin mukaan esimerkiksi tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämistä tai uusien professorien rekrytointiin panostamista.
– Esimerkkinä sijoitustoiminnan tuottojen käytöstä meillä on tällä hetkellä käynnissä yliopiston kannalta tärkeä työ, joka tähtää valmistumisaikojen lyhentämiseen opetusta kehittämällä muun muassa tekniikan aloilla, joilla monesti työllistytään ennen kuin valmistutaan. Ajallaan valmistumisella on taas vaikutuksia yliopiston perusrahoitukseen.
Taustalla fuusio ja pandemia
Hanna Kuuselan mukaan valtiollinen korkeakoulupolitiikka on mennyt jatkuvasti siihen suuntaan, että yliopistoja pääomitetaan sen sijaan, että nostettaisiin niiden perusrahoitusta.
– On aiheellista kysyä, miksei osaa pääoman tuotoista voisi käyttää myös perustoimintaan, koska ne ovat keskeinen osa yliopistojen rahoitusjärjestelmää.
”On aiheellista kysyä, miksei osaa pääoman tuotoista voisi käyttää myös perustoimintaan.”
Kuusela muistuttaa myös, että tilanne on nyt poikkeuksellinen sekä edelleen melko tuoreen yliopistofuusion että koronapandemian vuoksi. Kumpikin on lisännyt myös varsinaisen toiminnan kuluja, eikä nykytilanteesta voida sen vuoksi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.
– Voidaan myös ajatella, että fuusioon käytetyt rahat ovat kehittämistä eivätkä niinkään perustoimintaa, Kuusela toteaa.
Wallsin mukaan yliopiston johdossa tunnistetaan fuusion ja pandemian tuomat erityishaasteet.
– Mutta 2022 tulee olemaan uuden yliopiston neljäs toimintavuosi. Jotta pystymme turvaamaan meidän ydintoimintamme tulevina vuosina ja strategian mukaisen tavoitteen matkasta kohti huippuyliopistoa, on välttämätöntä tasapainottaa talouttamme.
Walls perustelee yt-neuvottelujen ajoitusta myös sillä, että tällä hetkellä työmarkkinat Suomessa vetävät.
– Haluamme toimia hyvin vastuullisena työnantajana. Meillä on henkilöstölle tukitoimia, joiden osana pyritään tukemaan myös työllistymistä.
Henkilöstö jo ylikuormittunutta
Keskitettyihin tukipalveluihin kuuluvat muun muassa kirjaston, laboratorioiden, tietohallinnon sekä henkilöstö- ja tutkimuspalveluiden työntekijät. Jos niiden henkilöstömäärä vähenisi viidenneksellä, kuten työnantaja suunnittelee, vaikutukset olisivat Hanna Kuuselan mukaan musertavat.
– Fuusion ja osittain pandemian takia sekä tukipalveluiden että opetuksen ja tutkimuksen henkilöstö on ollut jo valmiiksi ylikuormittunut. Mikään organisaatio ei kestä näin isoa vähennystä ilman, että se alkaa vaikuttaa perustoimintaan.
Sinikka Torkkola kertoo, että henkilöstöä on työllistänyt viime aikoina myös uusi Sisu-opintojärjestelmä, joka on osoittautunut teknisesti hankalaksi.
– Opettajat joutuvat käyttämään aikaansa samojen tietojen syöttämiseen, koska niitä ei voi järjestelmässä kopioida. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Jätimme Sisun tuomista työtehtävien muutoksista paikallisneuvottelualoitteen elokuun lopussa. Työnantajan vastaus aloitteeseen oli, etteivät tehtävät ole olennaisesti muuttuneet eikä tarvetta neuvotteluille ole.
– Tukityötä on valunut jo pitkin matkaa opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja tulee valumaan lisää, jos henkilöstövähennykset toteutuvat, Torkkola arvioi.
Yt-neuvotteluissa pyritään uudistamaan organisaatiota. Wallsin mukaan tavoitteena on, että huolimatta henkilöstömäärän vähenemisestä keskitetyissä tukipalveluissa yliopisto pystyy entistä paremmin tukemaan tiedekunnissa tehtävää työtä.
– Uusi organisaatio, joka suunnitellusti lähtisi ensi vuoden alusta käyntiin, olisi matalampi ja siellä olisi laajemmat tehtäväkuvat ja laajempi tiedekuntien lähipalvelu kuin tällä hetkellä.
Edunvalvonta koetuksella
Samana päivänä kuin yt-neuvotteluista Tampereen yliopisto tiedotti aikeestaan ulkoistaa tiettyjä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluitaan yliopistojen omistamalle Certia Oy:lle. Tämä koskee noin 40:tä työntekijää, jotka siirtyisivät Certialle vanhoina työntekijöinä.
Torkkolan mukaan tähänastiset ulkoistukset eivät ole parantaneet palvelujen laatua.
– Yliopisto ulkoisti muutama vuosi sitten puhelinpalvelut, ja niiden palvelutaso on käytännössä heikentynyt. Yliopistolla oma puhelinkeskus on ollut sydän, joka on tiennyt, missä ihmiset viipottavat.
Torkkola povaa yt-neuvotteluista vaikeita ja työläitä. Henkilöstön osaamiskartoitus on jo käynnistynyt. Keskustelut alkavat syys-lokakuun vaihteessa, ja sitä ennen työntekijän on täytettävä osaamiskartoituslomake. Osaamiskartoitukseen ei ole pakko osallistua. Työntekijällä on oikeus pyytää esihenkilön kanssa käytäviin osaamiskeskusteluihin luottamusmies mukaan.
Henkilöstö pyritään pitämään ajan tasalla yt-neuvotteluissa.
– Neuvottelujen etenemisestä on kerrottu työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhteisellä tiedotteella yliopiston sisäisillä verkkosivuilla. Lisäksi luottamushenkilöt julkaisevat neuvottelu-uutisia yliopiston intranetissä. Henkilöstön Facebook-ryhmästä saa myös tietoa neuvotteluista ja voi keskustella aiheesta. Lisäksi on suoraa viestintää jäsenille, Torkkola kertoo.