Lehtikuva/Odd Andersen

Kriisien pitkään vaivaama SPD onnistui pitämään kesän aikana saamansa etumatkan kristillisdemokraatteihin, joiden tulos oli huonoin sitten vuoden 1949 liittopäivävaalien. Vasemmistopuolue Linke menetti puolet edustajistaan.

Liittopäivävaalit muodostuivat kamppailuksi siitä, kuka johtaa Saksaa liittokanslerina Angela Merkelin pitkän, 16 vuoden kauden jälkeen. Poliittiset tavoitteet jäivät pitkälti henkilökysymysten jalkoihin.

Kanslerikilvassa demarien Olaf Scholz, Merkelin hallituksen valtiovarainministeri, edusti vakautta ja jatkuvuutta. Kristillisdemokraattien kansleriehdokas Armin Laschet taas oli jo omiensa joukossa kiistelty, sillä osa puolueväestä olisi halunnut ehdokkaaksi CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen, kristillissosiaalisen unionin johtajan Markus Söderin.

SPD:n voitto on pitkälti Scholzin ympärille luodun kampanjan ansiota, mutta myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden voimakas painotus ja varsin yleinen toive muutoksesta maan johdossa olivat voiton avaimia.

SPD:n tulos, 25,7 prosenttia ja 206 edustajaa merkitsee viiden prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2016 vaaleihin verrattuna. Kristillisdemokraatit taas menettivät liki yhdeksän prosenttiyksikköä. Unionipuolueet CDU ja CSU saivat 24,1 prosentin ääniosuudella 196 edustajaa.

Vihreille vaalit olivat sekä menestys että pettymys. Alkuvuodesta puolueen kannatus oli jopa 30 prosentin luokkaa ja ilmassa toive vihreästä liittokanslerista. Tulos 14,8 prosenttia ja 118 edustajaa on yliviritettyjen toiveiden suhteen pettymys, mutta kuuden prosenttiyksikön voitto.

ILMOITUS

Vapaat demokraatit (FDP) on voittajien joukossa: 11,5 prosenttia, 92 edustajaa. Äärioikeiston AfD, vaihtoehto Saksalle -puolue, menetti reilut kaksi prosenttiyksikköä ja sai 10,3 prosentilla 83 paikkaa.

Linke ei ylittänyt äänikynnystä

Vasemmistopuolue Linkelle tulos on karvas pala. Jo mielipidetutkimukset enteilivät vaalitappiota, mutta jäämistä viiden prosentin äänikynnyksen alle ei osattu odottaa. Tulos on 4,9 prosenttia, kun puolue sai vuoden 2017 vaaleissa 9,2 prosentin kannatuksen.

Linke ei kuitenkaan putoa liittopäiviltä, sillä se voitti kolme äänestysaluetta, niin sanottua suoraa mandaattia. Vaalilain mukaan kolme suoraa mandaattia voittanut puolue saa sisään edustajia myös puoluelistoilta. Linken paikkamääräksi tulee 39, jossa on 30 edustajan vähennys.

Kolmesta suorasta paikasta kaksi tuli Berliinistä, yksi Leipzigista. Berliiniläinen Gesine Lötzsch voitti äänestysalueensa Lichtenbergissä ja Gregor Gysi Treptow-Köpenickissä. Leipzigista paikan toi Sören Pellman.

Demarit saavat pitkälti kiittää Linken aikaisempia äänestäjiä voitostaan, sillä alustavien analyysien mukaan SPD sai 590 000 ääntä Linkeltä, tosin vielä enemmän, 1,3 miljoonaa, kristillisdemokraateilta. Linke menetti paljon myös vihreille.

Linken liittopäiväryhmän vetäjä Dietmar Bartsch totesi yöllä tappion osoittavan, ettei Linke ole enää itäisen Saksan intressien edustaja, mutta ei ole vastaavasti pystynyt lisäämään kannatustaan muualla maassa.

Vaikeat hallitusneuvottelut

Sekä Olaf Scholz että Armin Laschet on ilmaissut halunsa aloittaa neuvottelut uudesta liittohallituksesta. Tosiasiallisia vaihtoehtoja on kaksi, joko demarien, vihreiden ja FDP:n tai CDU/CSU:n, vihreiden ja FDP:n hallitus.

Vihreät pitävät ensisijaisena yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa. Talouspolitiikaltaan hyvin oikeistolainen FDP taas tuntee enemmän vetoa kristillisdemokraattien suuntaan. Olaf Scholz todennäköisesti aloittaa ensin. Myös vihreät ja FDP neuvottelevat keskenään. Jouluksi pitäisi tulla valmista.