Turve on kasvi kasvien joukossa. Se on erittäin hidaskasvuinen, runsaasti hiiltä sisältävä ja erilaisia tyyppejä muodostanut kasvi. Suomen soille muodostuneet turvekasvustot ovat satoja vuosia vanhoja. Kasvihuoneissa turvepohjaisilla kasvatusalustoilla kukkivat orvokit, ja alustoilta saadaan myös kurpitsat, kurkut ja monet muut keittiöiden herkut. Ruuantuotannossa turpeen kulutus jää vähäiseksi, vaikka sen käyttö silläkin alalla on muodostunut tärkeäksi.
Turvetta on käytetty maanparannusaineena savipohjaisilla pelloilla. Saveen sekoitettu turve muodostaa pellolle vähitellen multavan pintakerroksen. Saveen sekoittuneena hiiltä sisältävä typpirikas turve muodostaa saven ravintoaineiden kanssa pellon pintaan hyvän kasvualustan, ruokamultakerroksen. Tämän totesin, kun ajoimme turvetta viereiseltä suolta savipohjaisille rinnepelloille.
Kotieläintalous ottaa oman osansa turpeesta. Parsinavetoissa makuualustana ja parren kuivikkeena on käytetty turvetta. Pihattoihin on laadittu suurempia makuualustoja, joilta eläimet siirtyvät ruokintapöydän ääreen syömään. Lanta kerätään parsilta ja makuualustoilta ja kasataan tunkioihin. Mukana menee aina turvetta, joka kasautuu tunkioon maatumaan lannan kanssa, ja näin muodostuu lannoitetta ja hyvää multaa pellon höysteeksi. Kuiviketurpeessakin on kysymys vain pienestä osasta turpeen käyttöä.
Suuremmista turvemääristä puhutaan silloin, kun on kysymys turpeen energiakäytöstä. Sitä käytetään pientaloissa ja pienemmissä ja suuremmissa lämpökeskuksissa. Yhteiskäyttö puuhakkeen kanssa soveltuu hyvin turpeelle. Tällöin tuli leviää nopeasti hake–turve-seokseen ja puunkin energiakäyttö tehostuu. Oulun monet voimalat ovat toimineet vuosikymmeniä turpeella. Pohjanlahden rannikkoa myötäilevä Hirvineva on ollut antelias turpeen luovuttaja. Maa nousee siellä mannerjään aiheuttamasta maaperän painumasta, ja vuosisatojen kuluessa entisen hedelmällisen merenpohjan alueelle on kasvanut vahva turvekerros. Alueella on puuistutuksia, joissa kuusen vuosikasvu on toista metriä. Alueen pellot antavat useamman vuoden satoa lannoittamatta.
Turve on meillä pienimpiä energianlähteitä. Puusta energian saanto on 26 prosenttia, öljystä 23, hiilestä 9, turpeesta ja vesivoimasta kummastakin 4 prosenttia. Tuuli- ja aurinkovoima kirivät muiden lähteiden perässä. Turve on joutunut median kynsissä suorastaan vainon kohteeksi. Eikö olisi syytä vaihtaa kohdetta? Mainittujen energianlähteiden hyväksikäytössä syntyy ilmansaasteita. Turpeen vaikutus on vähäisin.
Turvetta ja puuta emme voi jättää pois käytöstä. Puullekin on kehitetty kaasutusmenetelmä, jolla siitä saadaan kolmatta osaa enemmän energiaa kuin puuta suoraan poltettaessa. Tätä pyrolyysimenetelmää ei ole hyväksytty poliittisesti. Puukaasua poltettaessa ei synny myöskään ilmansaasteita.
Fossiilisten polttoaineiden maahantuottajat ovat saaneet pidetyksi langat käsissään, ja fossiileilla on suurin yhteiskunnan tuki. Politiikka nukkuu tässä asiassa oikealta vasemmalle. Puolueet tarvitsevat nyt vahvan herätysruiskeen. Kenties koronarokotteen antajat voisivat ottaa tehtävän oheistyökseen maata kiertäessään.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi