Mario Osava/IPS

Brasilia on riippuvainen vesivoimasta, mutta veden puute vaivaa melkein koko maata.

Brasilia tuntee ilmastonmuutoksen seuraukset sateiden niukkuutena. Muun maailman tavoin maassa joudutaan miettimään energiaratkaisuja, jotta ne pikemmin lieventäisivät kuin voimistaisivat muutoksen seurauksia.

Brasilia on riippuvainen vesivoimasta. Sen osuus maan energiantuotannosta on 62 prosenttia. Vesivoima puolestaan on riippuvainen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaista ja tekojärvistä, joiden vedet ovat nyt vähissä sateiden vähyyden vuoksi.

Sateilla ja niiden puutteella on suuri vaikutus koko maan elämään.

Syksyllä Brasiliaa todennäköisesti odottavat joko sähkökatkot tai sähkön säännöstely ja hinnannousu.

ILMOITUS

Vuosia kytenyt kriisi

Näinä päivinä kuivuuden pahiten runtelemat alueet kärsivät ankarasta kuivuudesta myös vuosina 1999–2002 ja 2013–2015. Brasilian kansallisen sähköjärjestelmäoperaattorin (ONS) entinen pääjohtaja Luiz Barata pelkää, että aiempien vuosien onnettomuus voi nyt toistua.

– Kriisi ei alkanut tänä vuonna, sehän on jatkunut jo melkein vuosikymmenen, Barata sanoo. Hän on nykyään Ilmasto- ja yhteiskuntainstituutin konsultti.

– Ilmasto on muuttanut sateiden rytmiä, eikä se palaa entiselleen. Kuivuudet toistuvat aiempaa tiheämmin, ja se liittyy metsäkatoon.

Brasilian kaakkois- ja keskiosat ovat tuulten kuljettaman kosteuden, niin sanottujen lentävien jokien, pääasiallisia vastaanottajia.

Brasilian historian pahin kuivuus

Veden puute vaivaa melkein koko maata. Brasilian enimmäkseen puolikuva koillisosa on kärsinyt kuivuudesta jo kuusi vuotta, paikoitellen vielä kauemminkin. Vuosien 1991 ja 2020 välisenä aikana Brasilia on menettänyt veden peittämistä alueistaan 3,1 miljoonaa hehtaaria eli 15,7 prosenttia.

Kaivos- ja energiaministeri Bento Albuquerque myöntää, että maapallon lämpenemisellä on osuutensa Brasilian energiavarantoja uhkaavaan vesikriisiin. Ministeri on kuitenkin osa äärioikeistolaista hallitusta, joka kiistää niin ilmastonmuutoksen kuin tarpeen säilyttää metsiä tai ylipäätään suojella ympäristöä.

Yhtä kaikki ministeri joutui elokuun viimeisenä päivänä ilmoittamaan kansakunnalle, että Brasilia kärsii historiansa pahimmasta kuivuudesta. Hän ilmoitti myös, että huippuhetkien (klo 17.00–21.00) sähkön kysyntää pyritään vähentämään tarjoamalla alennuksia muiden kellonaikojen sähkönkulutukselle.

Lasku kasvaa

Varsinainen säästämisen innoittaja on kuitenkin sähkölaskun vähittäinen kasvu toukokuusta lähtien. Toukokuussa eli kuivan kauden alussa vesialtaat olivat samoissa kriittisissä lukemissa kuin vuonna 2001, jolloin Brasilian täytyi turvautua rankkaan säännöstelyyn voimaverkon romahtamisen estämiseksi.

Vuonna 2001 vesivoiman osuus oli nykyistäkin suurempi, yli 85 prosenttia kaikesta maassa kulutetusta sähköstä.

Sittemmin on rakennettu lämpövoimaloita, jotka kasvattavat energiaturvallisuutta, mutta kuormittavat ympäristöä lisäämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi kuluttajia raskautetaan sähkön hinnannousulla.

Ministeri selittää hinnannousua suuremmalla lämpövoimaloiden käytöllä sekä energian tuonnilla Argentiinasta ja Uruguaysta. Kustannukset ovat pahimmillaan kymmenkertaisia vesi-, tuuli- tai aurinkovoimaan verrattuna.

Vahinko on jo tapahtunut

Energiaa todennäköisesti riittää yli tämänhetkisen kuivan kauden ja vedenpuutteen. Siitä on kiittäminen energianlähteiden monipuolistumista, kulutuksen vähentymistä ja talouden odotettua hitaampaa käynnistymistä väestön koronarokotusten edistyessä.

Viranomaiset sulkevat pois säännöstelyn mahdollisuuden, sillä voimansiirtoverkon koko on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2001, joten sähkö saadaan ohjattua sinne, missä sitä tarvitaan. Lisäksi viranomaiset neuvottelevat suurkuluttajien, lähinnä teollisuuden kanssa kulutuksen vähentämisestä huipputunteina.

Sekä sosiaalinen että taloudellinen vahinko on kuitenkin jo tapahtunut.

– Kallis energia kärjistää köyhyyttä, kurittaa liikeyrityksiä ja lisää maksukyvyttömyyttä, inflaatiota ja työttömyyttä, Luiz Barata toteaa.

Katkokset sotkevat kaikkien elämän

Ongelmia seuraa myös energian jakelijayhtiöille. Kansalaisjärjestö Institute for Climate and Societyn energiakoordinaattori Roberto Kishinami arvelee, että yhtiöt pyytävät tariffien nostoa ensi vuonna, mutta hallitus torjuu epäsuositun ehdotuksen, sillä 2022 on vaalivuosi.

Presidentti Jair Bolsonaron hallitus ei ole kiinnostunut myöskään säännöstelystä.

– Energian säännöstely vaatii järkiperäisten toimien suunnittelua, ja se on vierasta tälle hallitukselle, joka ei ole välittänyt estää lähes 600 000 koronakuolemaa, Kishinami sivaltaa.

Brasilian sähköjärjestelmä ja kriisin hallinta ovat niin monimutkaisia, että joillain alueilla sähkökatkot ovat todennäköisiä. Baratan mukaan sähkökatkot ovat vaarallisempia kuin säännöstely, sillä ne ajavat kaaokseen talouden ja kaikkien elämän.

Lisää uusiutuvaa energiaa

Jotta sähkökatkojen ja niistä seuraavien vahinkojen vaara vältettäisiin, Baratan mielestä on välttämätöntä turvautua pakolliseen kotitalouksien ja kaupallisen sähkönkulutuksen vähentämiseen.

Pitemmän aikavälin ratkaisu olisi lisätä uusiutuvien energianlähteiden ja vedyn osuutta sähkön tuotannossa, jotta vesivarastot saisivat toipua ja jotta vettä riittäisi myös juotavaksi, maatalouteen ja vesiliikenteeseen.

Barata ennustaa, että tuuli ja aurinko muodostuvat seuraavan vuosikymmenen aikana tärkeimmiksi energianlähteiksi. Vesivoimasta tulee vain täydentävää, toimitusvarmuuden takaavaa energiaa eli se ottaa saman roolin kuin fossiilisilla polttoaineilla on nykyään.