Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut merkittävästi Suomessa viime vuosien aikana. Vuosituhannen alussa heitä oli noin 6000 kun taas vuonna 2017 heitä oli jo vähän yli 21 000. Näistä 76 % tuli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.
Väitöskirjatutkija Olivia Mauryn mukaan maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 80 % EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijasiirtolaisista tekee töitä. Tarkempia lukuja siitä, millä aloilla he työskentelevät, ei ole saatavilla.
Vuodesta 2017 suomalaisissa korkeakouluissa on alettu periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Minimimaksuksi määrättiin 1 500 euroa mutta käytännössä vuosimaksut vaihtelevat 5 000 euron ja 18 000 euron välillä.
Suomi myöntää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tilapäisiä oleskelulupia usein yhdeksi tai maksimissaan kahdeksi vuodeksi. Oleskeluluvan saamiseen liittyy tiettyjä vaatimuksia. Opiskelupaikan lisäksi hakijalla pitää olla 6 720 euroa tilillään sekä yksityinen sairasvakuutus, sillä hän ei pääse osaksi suomalaista sosiaaliturvaa.
Oleskeluluvan uudistamiseksi vuodeksi opiskelijan tulee myös suorittaa 45 opintopistettä vuodessa, tienata vähintään 560 euroa kuukaudessa tai osoittaa jollain muulla tavalla, että hänellä on riittävät taloudelliset edellytykset elääkseen Suomessa.
Nämä vaatimukset taas luovat työmarkkinoille haavoittuvaista ja vuosittain uusiutuvaa työvoimaa, kertoo opiskelijasiirtolaisten asemasta viime elokuussa väitellyt valtiotieteen tohtori Olivia Maury Kansan Uutisille.
Mauryn väitöskirjaa varten tekemistä haastatteluista ilmenee, että opiskelijasiirtolaiset tekevät usein töitä nollatuntisopimuksilla palvelualalla tai matalapalkka-aloilla, joilla ei ole yhteyttä heidän koulutuksensa kanssa.
Moni opiskelijasiirtolainen veloittaa myös työnantajalta vähemmän työtunteja kuin mitä esimerkiksi siivouskeikka on todellisuudessa kestänyt, koska pelkää, ettei muuten saisi enää työvuoroja. Työnantajat taas houkuttelevat opiskelijasiirtolaisia tekemään töitä kyseenalaisilla sopimuksilla lupauksilla paremmista työehdoista tulevaisuudessa.
Mauryn mukaan opiskelijasiirtolaisten on myös vaikeaa irtisanoutua työsuhteesta koska he pelkäävät, etteivät he silloin täytä oleskelulupahakemuksen tulovaatimuksia. Tästä syystä moni harkitseekin oleskeluluvan vaihtamista työperäisen oleskelulupaan. Silloin pääsee myös osaksi suomalaista sosiaaliturvaa.
– Oleskeluluvan vuosittainen uusiminen vaikuttaa haastattelujeni perusteella olevan opiskelijasiirtolaisten suurin stressimomentti sillä, jos opiskelija ei täytä kaikki oleskeluluvan vaatimuksia, hänet saatetaan karkottaa maasta, Maury sanoo.
Vuosittainen oleskeluluvan uusiminen saattaa kestää kuukausia, jolloin opiskelijan on vaikea matkustaa EU:n ulkopuolelle vaikkapa hautajaisiin tai kesätöihin. Mauryn mukaan oleskelulupaprosessit vaikeuttavat myös työnhakua sillä työnantaja saattaa välttää sellaisen työntekijän palkkaamista, jonka oleskelulupa on vaakalaudalla.
Oikeuksien tunteminen
voi vähentää hyväksikäyttöä
Palvelualojen ammattiliito PAM ei tilastoissaan erottele vieraskielisiä työluvan saaneita ja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita opiskelijasiirtolaisia. Helsinki–Uusimaa-alueen toimitsija Jari Järn painottaa kuitenkin, että Helsingin alueella vieraskieliset ovat osapuolia 70–80 prosentissa tapauksista, jossa on erimielisyys työnantajan kanssa.
– Olemme huolestuneita vieraskielisten hyväksikäytöstä työmarkkinoilla. Se johtuu osittain siitä, että työntekijät eivät tunne oikeuksiaan. Heitä on silloin helpompi hyväksikäyttää, Järn sanoo.
Järnin mukaan yksi tapa parantaa vieraskielisten ja kaikkien muidenkin työntekijöiden asemaa on alipalkkauksen kriminalisointi. Siksi se on yksi niistä lakialoitteista, joita PAM edistää.
Kielivaatimukset
aiheuttavat päänvaivaa
Olivia Mauryn väitöskirjaa varten haastatellut opiskelijasiirtolaiset eivät kokeneet ystävien saamista suureksi ongelmaksi Suomessa. Sen sijaan kotouttamista ja toiseudentunnetta lisäsivät kielivaatimukset, joihin he törmäsivät niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
– Toisaalta haastatteluissa ilmeni myös, että työnsaanti saattoi olla vaikeaa myös sellaisille opiskelijasiirtolaisille, jotka olivat opetelleet joko suomea tai ruotsia. Siksi monesta tuntui, että heidän hakijaprofiilissa on aina jotakin väärää, Maury sanoo.
Syyskuun alussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ehdotti Helsingin julistamista englanninkieliseksi kaupungiksi. Keskustelunaloituksella Vartiainen halusi helpottaa huippuosaajien rekrytoimista ja toisaalta lisätä englanninkielisiä päivähoitopaikkoja.
Mauryn mukaan moni hänen väitöskirjansa haastateltava iloitsee todennäköisesti Vartiaisen ideasta.
Suurempi helpotus opiskelijasiirtolaisille olisi kuitenkin se, että viisumikäytäntöjä muutettaisi niin, että oleskelulupa myönnettäisi koko opiskeluajaksi kerralla eikä vain yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin tällä hetkellä valmistelemassa ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lainsäädäntömuutosta, joka mahdollistaisi tämän.
– Se, että oleskelulupaa annettaisiin koko opiskeluajaksi, olisi huomattava parannus. Lisäksi toimeentulovaatimusten poistaminen antaisi opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia, etsiä itselleen mieluisia töitä ja toisaalta kieltäytyä huonoista työehdoista, Maury päättää.
Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut merkittävästi Suomessa viime vuosien aikana. Vuosituhannen alussa heitä oli noin 6000 kun taas vuonna 2017 heitä oli jo vähän yli 21 000. Näistä 76 % tuli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.
Väitöskirjatutkija Olivia Mauryn mukaan maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 80 % EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijasiirtolaisista tekee töitä. Tarkempia lukuja siitä, millä aloilla he työskentelevät, ei ole saatavilla.
Vuodesta 2017 suomalaisissa korkeakouluissa on alettu periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Minimimaksuksi määrättiin 1 500 euroa mutta käytännössä vuosimaksut vaihtelevat 5 000 euron ja 18 000 euron välillä.