Venäjällä pidetään parlamenttivaalit sunnuntaina 19. syyskuuta. Kansalaiset valitsevat silloin kaikkiaan 450 kansanedustajaa parlamentin alahuoneeseen duumaan. Lisäksi äänestetään edustajia 39 alueparlamenttiin ja kuvernöörit yhdeksälle alueelle.
Vaaleja voi pitää lähiaikojen tärkeimpänä mielipidemittauksena presidentti Vladimir Putinin, mutta ennen kaikkea häntä tukevan oikeistolaisen valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän suosiosta. Vaikka Putinin suosiomittaukset ovat pysyneet päälle 60 prosentissa, ovat ne tulleet reilusti alas takavuosien tasosta.
Sitä vastoin Yhtenäisen Venäjää kannatus on romahtanut. Kesäkuun ja elokuun lopun välisissä mielipidemittauksissa sen kannatus on käynyt syvimmillään vain 25 prosentissa.
Vuoden 2016 parlamenttivaalien viralliset tulokset antoivat Yhtenäiselle Venäjälle vielä 54,2 prosentin kannatusosuuden. Nykyisin sillä on duumassa perustuslain muuttamiseen vaadittava kahden kolmasosan enemmistö, yhteensä 334 kansanedustajaa.
Puolueen äänestäjiä ovat karkottaneet vuonna 2018 tehty erittäin epäsuosittu eläkeiän korotus, perustuslain muutosten läpirunnominen, koronapandemia ja yleinen kyllästyminen yhden puolueen valtaan.
Miten keplotella enemmistö?
Duuman jäsenistä puolet valitaan valtakunnallisilta ehdokaslistoilta ja puolet yhden hengen vaalipiireistä, joissa ehdokkaina on usein paikallisia nokkamiehiä ja -naisia. He edustavat lähes aina Yhtenäistä Venäjää. Siksi on todennäköistä, että valtapuolue saa järjesteltyä itselleen enemmistön myös tulevaan duumaan.
Asiantuntija-arvioidenmukaan Yhtenäinen Venäjä voisi voittaa jopa 188 paikkaa 225:sta yhden hengen vaalipiireistä.
Samojen arvioiden mukaan varmaa on, että parlamenttiin nousee vain kolme muuta puoluetta, Venäjän federaation kommunistinen puolue KPRF, räyhäkansallisen Vladimir Žirinovskin liberaalidemokraattinen puolue sekä sosialidemokraattinen Oikeudenmukainen Venäjä.
Puolueista Yhtenäisellä Venäjällä on ollut Suomessa yhteyksiä kokoomukseen ja keskustaan. Oikeudenmukainen Venäjä puolestaan kuuluu Suomen SDP:n tavoin Sosialistiseen Internationaaliin. Kommunistit taas istuvat Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa samassa poliittisessa ryhmässä kuin Vasemmistoliitto.
Apuna ”hallinnolliset voimavarat”
Valtapuoluetta avittaa voittoon myös sen hallussa olevat niin sanotut ”administratiiviset resurssit”. Kun esimerkiksi valtapuolueen istuva kuvernööri esiintyy jokaisella paikallisella televisiokanavalla, hän ei kampanjoi vaan suorittaa virkavelvollisuuksiaan.
Lisäksi itse presidentti Putin määräsi hiljattain puheessaan==http://en.kremlin.ru/events/president/news/66445 Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa, että kaikille sotilaille, kadeteille ja lainvalvontaviranomaisille maksetaan ylimääräinen 15 000 ruplan eli noin 175 euron kertakorvaus. Myös maan kaikki 29 miljoonaa eläkkeensaajaa saavat 10 000 ruplaa (noin 115 euroa) kukin.
Tämän päälle vielä kouluikäisten lasten perheet ovat saaneet saman 10 000 ruplan kertabonuksen.
Tällainen avokätisyys vaalien alla onkin saanut opposition esittämään syytöksiä, että presidentti suoraan lahjoo äänestäjiä.
Navalnyi ja lännen pelko
Niin sanotussa lännessä Venäjän sisäpolitiikka on pitkälti kietoutunut oppositiohahmo Aleksei Navalnyin kohtaloon.
Navalnyi myrkytettiin elokuussa 2020 hänen ollessaan kampanjamatkalla Siperiassa, josta hänet haettiin hoitoon Saksaan. Palattuaan Moskovaan Navalnyi pidätettiin suoraan lentokenttäbussista, tuomittiin ja passitettiin Moskovan itäpuolella sijaitsevaan vankilaan, jossa hän istuu parhaillaan noin kahden ja puolen vuoden vankeustuomiota ”ehdonalaissääntöjen rikkomisesta”. Myös hänen keskeiset avustajansa on käytännössä savustettu ulos maasta.
Nyt Navalnyita odottaa jo uusi syyte. Venäjän syyttäjänkomitean tiedotteen mukaan häntä epäillään tällä kertaa ”kansalaisten henkilöllisyyttä ja oikeuksia rikkovan organisaation perustamisesta”. Se voi merkitä jopa kolmen vuoden lisätuomiota.
KU yritti tavoitella tätä juttua varten Navalnyin organisaation edustajia, mutta ei saanut vastausta.
KU keskusteli Venäjän vaaleista myös suomalaisten ja ulkomaisten Venäjä-asiantuntijoiden kanssa.
Heidän mukaansa Navalnyin kovan kohtelun taustalla on ainakin kolme tekijää. Yhtäältä Navalnyi on tehnyt paljastuksia ja ainakin esittänyt kovia väitteitä Venäjän valtaeliitin korruptiosta, joka hänen mukaansa ulottuu Kremlin kaikkein korkeimpiin kammareihin.
Toisaalta hänestä on tullut kaupunkien syvästi tyytymättömälle keskiluokalle protestin symboli, jonka ei haluta kehittyvän merkittäväksi oppositiohahmoksi.
Kolmanneksi Aleksei Navalnyista on tullut länsimaiden maskotti, jonka kautta ne pystyvät arvostelmaan Venäjää. Moskovassa pelko länsimaiden sekaantumisesta maan asioihin on laajaa ja syvälle juurtunutta.
Navalnyista onkin epäilemättä tullut myös länsimaiden poliittinen väline riippumatta siitä, miten hän itse tai hänen kannattajansa asian mieltävät, suomalainen huippuasiantuntija erittelee.
”Moskovan pormestari kaappaa vallan”
Tylystä kohtalostaan huolimatta Navalnyi kehottaa Instagram-viestissään ihmisiä käyttämään niin sanottua älykkään äänestämisen menetelmää. Kännykkäsovelluksen idea on, että se etsii jokaisessa Venäjän vaalipiirissä äänestäjälle ehdokkaan, jolla on parhaat mahdollisuudet voittaa Yhtenäisen Venäjän ehdokas.
– Jos me saisimme osallistua vaaleihin, niin jopa ilman rahaa ja tiedotusresursseja olisimme murskanneet putinilaisen puolueen heti. Isoissa kaupungeissa tähän ei olisi tarvinnut edes kiinnittää suuria voimia, Navalnyi julisti amerikkalaiselle New York Timesille antamassaan haastattelussa.
Hän maalasi haastattelussa myös vähintään korkealentoisia visioita Putinin syrjäyttämisestä mielenosoitusten, vallankumouksen tai vallankaappauksen kautta.
– (Kaappauksen) voi helposti järjestää joku kuten Moskovan pormestari (Sergei) Sobjanin, joka on koonnut käsiinsä valtavat määrät rahallisia ja mediaresursseja.
Navalnyin mukaan Yhtenäisen Venäjän ehdokaslistan kärjessä olevien puolustusministeri Sergei Šoigun ja ulkoministeri Sergei Lavrovin suosio on Putinia korkeammalla.
– Siksi heistä voisi helposti tulla osapuoli eliitin sisäiseen yhteenottoon.
Navalnyin mielestä Venäjän suurin ongelma on köyhyys, joka voidaan voittaa vain talouskasvun avulla.
– Se tarkoittaa talouden sääntelyn ja liike-elämän täydellistä vapauttamista, hän linjaa talouspolitiikkaansa.
Kaikkiaan duuman vaaleihin osallistuu 14 puoluetta.