Emma Grönqvist

Vasemmiston Pekonen on huolissaan maahanmuuttajien tasa-arvosta työmarkkinoilla.

Vasemmistoliiton riihimäkeläinen kansaedustaja Aino-Kaisa Pekonen on tyytymätön kotoutumisen toteutumiseen Suomessa tasa-arvon kannalta.

– Suomen tulee olla maa, johon ihmiset haluavat ja voivat muuttaa työnteon perusteella, jossa kaikkien osaamista arvostetaan ja jokaisella on mahdollisuus kehittyä. Emme voi olla enää maa, jossa työhaastatteluun pääsee vain suomalaisella nimellä, Pekonen sanoi keskiviikkona, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista.

Pekosen mukaan on entistä tärkeämpää, että kotoutuminen saadaan nopeasti hyvin käyntiin nyt, koska kotoutumisjakso tiivistyy kahteen vuoteen.

”Koulutus on alkanut eriarvoistua alueellisesti”.

Työllisyysaste huolettaa

Pekonen arvioi, että Suomen suunta kotoutumisen edistämisessä on ollut yleisesti hyvä. Hän pitää kuitenkin huolestuttavana maahanmuuttajien muita alempaa työllisyysastetta ja erityisesti naisten muita vähäisempää yhteiskunnallista osallistumista.

– Erityisesti työelämän ulkopuolella olevien kotouttamisesta otetaan nyt vastuu. Kun kokonaisvastuu siirtyy kunnille, on niiden huolehdittava, että maahan muuttaneet saavat tarvitsemansa palvelut, Pekonen sanoi.

ILMOITUS

– Työmarkkinat, koulutuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut tulee saada toimimaan niin, että jokainen voi niissä pärjätä ja vahvistua riippumatta sukupuolestaan, lähtötaidoistaan ja taustastaan

Hän muistuttaakin, että jotta kotouttamistoimet olisivat vaikuttavia, tarvitaan riittävästi resursseja esimerkiksi henkilöstökuluihin sekä toimivien käytäntöjen testaamiseen ja ylläpitämiseen.

Kieli- ja yhteiskuntataidot tärkeimmät

Kotouttamisessa tulee Pekosen mukaan korostaa maahan muuttaneen omaa toimijuutta ja mahdollisuuksia luoda oma polkunsa yhteiskunnassa. Hän totesi, että yksi malli ei sovi kaikille, sillä tilanteet ovat erilaisia.

– Osa on kieltä osaamattomia alansa ammattilaisia, osa saapuu perheensä luo vailla työpaikkaa tai pakenee sotaa. Maahantulon alkuvaiheessa kielen ja yhteiskuntataitojen oppiminen on avainasemassa, mutta sen jälkeen polut ovat tulevaisuudessa entistä yksilöllisempiä, Pekonen sanoo.

Lasten koulutus laaja asia

Pekonen puhui myös koulutuksen merkityksestä kotoutumisessa.

– Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutus ei ole vain koulutuspolitiikan asia, vaan vaatii ylihallinnollisia ratkaisuja esimerkiksi kaavoitus- ja asuntopolitiikassa, hän sanoi.

– Koulutus on alkanut eriarvoistua alueellisesti. Väitän, että suomalaisessa peruskoulussa nimenomaan erilaisten lasten kohtaamisilla, yhdessä opiskelulla ja ystävystymisellä on ollut suuri vaikutus yhteiskuntamme tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehittymisessä, ja niistä on pidettävä kiinni.