Vasemmistoliiton kansanedustajan Katja Hänninen muistuttaa lakialoitteessaan vasemmistoliiton pitkäaikaisesta tavoitteesta lapsilisien suhteen. Lakia toimeentulotuesta tulisi muuttaa niin, että lapsilisä ei syö toimeentulotukea, eli toimeentulotukea myönnettäessä lapsilisää ei otettaisi tulona huomioon.
Eduskunnassa keskustellaan tänään keskiviikkona Hännisen lapsilisiä koskevista lakialoitteista. Toimeentulotukea koskevan aloitteen hän on nyt tehnyt kolmatta kertaa.
Lakialoitteen tavoitteena on myös jatkaa lapsilisän kestoa niin, että sitä maksetaan sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 18 vuotta.
Lapsilisien reaaliarvo on romahtanut.
– Lapsilisien kehittämisellä alkaa olla todella kiire, sillä lapsiperheköyhyys oli Suomessa merkittävä ongelma jo ennen pandemiaa ja korona-aika on kärjistänyt tilannetta entisestään, Hänninen sanoo.
– Lapsi- ja perhepolitiikan asiantuntijat ovat jo pitkään lähettäneet meille poliitikoille viestiä siitä, että perhepoliittisten etujen taso ei ole riittävä.
Ongelmat kasautuvat
Hännisen mukaan lapsilisän huomioiminen tulona toimeentulotukea myönnettäessä on noussut esiin ongelmana etenkin koronapandemian aikana.
– Korona-ajasta olemme oppineet sen, että ongelmat kasautuvat niille, joilla oli jo aiemmin vaikeaa, hän sanoo.
– Tämä toimeentulotuen ongelma tuskin helpottaa asiaa, vaan pahentaa juuri kaikkien heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Teen tämän lakialoitteen nyt kolmannen kerran, eli olen tehnyt sen jokaisella eduskuntakaudellani.
Lapsilisä loppuu liian aikaisin
Lapsilisän maksamisen pidentämistä Hänninen perustelee sillä, että lain lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Nyt lapsilisän saaminen päättyy lapsen täyttäessä 17.
Lisäksi lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.
– Myös maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, lähtee siitä, että lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. On tämänkin perusteella ristiriitaista, että lapsilisien maksaminen loppuu jo aiemmin, Hänninen painottaa.
Reaaliarvo romahti
Hänninen arvioi, että oikeus saada lapsilisää lapsen täysi-ikäistymiseen saakka helpottaisi erityisesti pienituloisia ja monilapsisia perheitä. Hän muistuttaa lisäksi siitä, että myös monissa muissa perheissä lapsen kulut ovat suurimmillaan juuri siinä vaiheessa, kun oikeus saada lapsilisää loppuu.
– Valtaosa 17-vuotiaista asuu nykyään edelleen lapsuudenkodissaan tai he ovat muuten riippuvaisia huoltajansa elatuksesta. Maksuton toinen aste onneksi helpottaa tätä elämänvaihetta lapsiperheissä ja se onkin valtavan suuri tasa-arvoteko, kansanedustaja sanoo.
Hänestä lapsilisät vaativat myös pidemmän aikavälin kehittämistä. Niiden pitäminen universaalina etuutena, eli sellaisena, jota kaikki lapsiperheet saavat tuloista tai varallisuudesta riippumatta, on tärkeä periaate tulevaisuudessakin.
– Osana sosiaaliturvan uudistamista pitää kuitenkin miettiä, vastaako lapsilisäjärjestelmä lapsiperheköyhyyteen. Lapsilisien reaaliarvo on romahtanut viime vuosikymmeninä ja niiden ostovoima ei ole kovin korkea moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.