Norjassa pidettiin maanantaina 13. syyskuuta suurkäräjä- eli parlamenttivaalit. Vaaleissa sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sai eniten paikkoja 169-paikkaisille suurkäräjille, ja puolueen johtajasta Jonas Gahr Størestä tulee todennäköisesti maan seuraava pääministeri. Kokosimme tähän juttuun kolme huomiota Norjan uudesta poliittisesta tilanteesta.
1. Politiikan painopiste siirtyi vasemmalle
Norjan istuva porvarihallitus menetti vaaleissa enemmistönsä. Pääministeri Erna Solbergin oikeistolainen Høyre -puolue kärsi rökäletappion, menettäen 9 paikkaa. Vaalien suurimpia voittajia olivat keskustapuolue sekä radikaalivasemmistolainen Punainen puolue. Myös punavihreä sosialistinen vasemmistopuolue SV kasvatti kannatustaan. Työväenpuolue säilytti asemansa suurimpana puolueena, vaikka menetti yhden paikan.
Norway, 99.5% of the vote counted:
Ap-S&D: 48 (-1)
H-EPP: 36 (-9)
Sp~RE: 28 (+9)
FrP~ECR: 21 (-6)
SV~LEFT: 13 (+2)
R~LEFT: 8 (+7)
V-RE: 8
MDG-G/EFA: 3 (+2)
KrF-EPP: 3 (-5)
PF-*: 1 (new)+/- vs. 2017 election#valg2021
➤ https://t.co/Df7Nsbqbrl pic.twitter.com/QJhlZtKKGw— Europe Elects (@EuropeElects) September 14, 2021
Todennäköisin pohja seuraavalle hallitukselle on työväenpuolueen, keskustapuolueen ja sosialistisen vasemmistopuolueen hallitus. Samat puolueet muodostivat Norjassa Jens Stoltenbergin punavihreän hallituksen, joka istui vuodet 2005–13. Uudella hallituksella olisi takanaan 88 kansanedustajaa. Enemmistöön Norjan suurkäräjillä tarvitaan 85 edustajaa. Työväenpuolueen Støre ilmoitti kuitenkin keskustelevansa myös vihreiden sekä punaisten kanssa mahdollisesta tuesta hallitukselleen.
2. Ilmastoraportti puhkaisi keskustakuplan
Maanantain vaali-illan suurin voittaja oli keskustapuolue, jonka puheenjohtajasta Trygve Slagsvold Vedumista puhuttiin ”Norjan mukavimpana miehenä”. Keskustapuolueelle kuitenkin povattiin alkuvuodesta jopa toiseksi suurimman puolueen asemaa, ja tammikuussa puolueelle mitattiin yli 20 prosentin gallup-kannatus.
Loppukesästä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti kuitenkin muutti asetelmia vaalikentillä. Ilmastonmuutos ja taloudellinen tasa-arvo nousivat tutkimuslaitos Norstatin mukaan äänestäjille tärkeimmiksi vaaliteemoiksi, eikä keskustapuolue pystynyt puhumaan niistä uskottavasti. Vedum teki vaalikampanjan aikana virheitä, ja keskustapuolue menetti liikkuvia äänestäjiä sekä työväenpuolueelle että konservatiiviselle edistyspuolueelle. Lopulta vaali-iltana keskustapuolue sai 13,6 prosenttia äänistä.
Norjassa on mittavat öljy- ja maakaasuvarannot, joita hyödyntämällä maa on vaurastunut. Tärkeäksi kysymykseksi vaalikampanjassa muodostui se, kuinka Norja pystyy irtautumaan fossiilisista polttoaineista ja täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen sille asettamat velvoitteet.
3. Punavihreästä hallituksesta odotetaan riitaisaa
Työväenpuolueen puheenjohtaja Støre on ilmoittanut mieluisimmaksi hallituspohjakseen punavihreän hallituksen, jollainen Norjassa oli vallassa vuosina 2005–13. Työväenpuolueen lisäksi hallitukseen olisivat tulossa SV sekä keskustapuolue, jotka ovat monissa asioissa toistensa kanssa täysin päinvastaisilla linjoilla.
SV on yksi Norjan kunnianhimoisimmista puolueista ilmasto- ja ympäristöasioissa, ja sen puheenjohtaja Audun Lysbakken on ilmaissut haluavansa ajaa alas Norjan öljy- ja kaasutuotannon. SV on myös Norjan arvoliberaaleimpia puolueita esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien sekä maahanmuuton suhteen.
SV on vasemmistoliiton norjalainen sisarpuolue, ja molemmat puolueet kuuluvat Pohjoismaiseen vihreään vasemmistoon.
Keskustapuolue taas on ilmasto- ja ympäristöasioissa maltillisempi, ja huomattavasti konservatiivisempi arvokysymyksissä. Työväenpuolueelle ja sen johtajalle Størelle jää uuden hallituksen politiikan muovaamisesta suurin vastuu. Støre itse on eräs Norjan suosituimmista poliitikoista, ja hänet sijoitetaan yleensä puolueensa oikeaan laitaan.