Emma Grönqvist

Yksittäisen työntekijän kynnys nostaa kanne työnantajaa vastaan on suuri prosessin vaikeuden, epävarmuuden ja hitauden vuoksi, ryhmä toteaa vaaliteesitiedotteessaan.

JHL:n vasemmistoryhmä avasi liittovaalikampanjansa lauantaina 11.9. Liittovaalit käydään ensi vuoden helmi-maaliskuussa.

Yksi ryhmän keskeisistä vaatimuksista koskee kanneoikeutta.

– Suomessa on vihdoin saatava kanneoikeus ammattiliitoille. Tässä ei pidä antaa periksi, sanoo JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.

– Aluevaalithan on meidän jäsenistölle todella tärkeät, sillä noin 25 000 liiton jäsentä siirtyy kunnista alueille.

Kanneoikeus tarkoittaisi sitä, että ammattiliitolle tulisi oikeus viedä oikeuteen esimerkiksi työntekijöiden työsuhteisiin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita siten, että työntekijän ei tarvitsisi pelätä työpaikkansa puolesta, koska hän voisi pysytellä nimettömänä. Kanneoikeus antaisi siis liitoille merkittävän keinon työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen.

– Paikallisen sopimisen edistämisessä kanneoikeus olisi turva työntekijälle tilanteissa, joissa työntekijän on itse vaikea puolustaa oikeuksiaan, Asara-Laaksonen muistuttaa.

ILMOITUS

Toimeentulo ja työelämän laatu

Viikonlopun kampanjastartissa julkaistiin JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliteesit. Teeseissä halutaan muun muassa taata jokaisen jäsenen turvallinen toimeentulo, kehittää ja uudistaa työelämää huolehtien myös tulevien sukupolvien työelämän laadusta, sekä torjua ilmastonmuutosta ottaen huomioon oikeudenmukaisen siirtymän.

Lisäksi JHL:n vasemmistoryhmä ajaa työajan lyhentämistä tulotasoa alentamatta.

Työajan lyhentämistä on kokeiltu eri paikoissa, viimeksi Islannissa, jossa kokeilu oli menestys, ryhmä toteaa tiedotteessaan.

Ehdokashankinta jo hyvässä vauhdissa

JHL:n vasemmistoryhmän vaalipäällikkö Kalle Hyötynen kertoo, että ehdokashankinta on jo hyvässä vauhdissa. Ehdokasasettelu alkaa 1.10. Aikaa ehdokkaiden asettamiseen on aina 15. joulukuuta saakka.

– Haasteellista on – kuten aina – se, että liittovaalien välissä ehtii moni ehdokkaana ollut eläköitymään, eivätkä eläkeläiset voi olla ehdolla.

Hyötynen kertoo, että viiden vuoden aikana noin 40 prosenttia ehdolla vuonna 2017 olleista on ehtinyt eläköityä.

– Lisäksi joukossa on niitä, jotka vielä voisivat lähteä ehdolle, mutta ovat kuitenkin eläköitymässä esimerkiksi ensi vuoden aikana, eivätkä sen vuoksi enää asetu ehdolle, Hyötynen selvittää.

Uusia ehdokkaitakin on hänen mukaansa jo löytynyt paljon.

– Mutta käppi pois lähteviin on iso.

JHL:n vaaleissa kenenkään halukkaan ei tarvitse jäädä pois ehdokkuudesta, sillä ehdokasmäärä on rajaton. Liiton keskusvaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 17.1.2022. Viimeinen liittymispäivä JHL:n jäseneksi äänioikeuden saamiseksi näissä vaaleissa on 31.10.2021.

Liittovaalit lähes päällekkäin aluevaalien kanssa

JHL:n vaalit käydään 7.2.–1.3.2022., jolloin liitolle valitaan uusi 120-jäseninen edustajisto, joka käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa.

Sote-uudistukseen liittyvät ensimmäiset aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 12.–18. tammikuuta.

JHL:n suunnassa vaalien päällekkäisyyttä hiukkasen harmitellaan.

– Aluevaalithan on meidän jäsenistölle todella tärkeät, sillä noin 25 000 liiton jäsentä siirtyy kunnista alueille, Hyötynen muistuttaa.

JHL:n edustajistovaaleissa vuonna 2017 Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 29,7 pronsentin kannatuksen ja 33 paikkaa liiton edustajistoon.